Refugee-background students negotiating academic literacy practices in L2 : a dialogical and nexus analytical approach

Abstract

Tässä artikkelissa tarkastellaan pakolaistaustaisten opiskelijoiden osallistumista akateemisiin tekstikäytänteisiin toisella kielellä. Näillä opiskelijoilla oli myös aiempaa korkeakoulutusta. Ryhmä on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa vähälle huomiolle. Tutkimuksen konteksti on uudenlainen korkeakoulutaustaisille maahanmuuttajille tarkoitettu koulutus, jossa yhdistyvät kieli- ja sisältöopinnot. Tutkin, miten kaksi avainosallistujaa ymmärtää ja ottaa haltuun suomenkielisen laskentatoimen kurssin tekstikäytänteitä osana koulutusta. Teoreettisesti ja metodologisesti tutkimus nojaa dialogiseen lähestymistapaan ja neksusanalyysin viitekehykseen. Ensisijainen aineisto koostui haastatteluista ja videoiduista tapaamisista opiskelijoiden ja heidän opettajiensa ja tutoriensa välillä, ja analyysissä hyödynnettiin narratiivista analyysiä ja dialogista vuorovaikutusanalyysiä. Tulokset osoittavat, että opiskelijat yrittivät aktiivisesti ymmärtää ja ottaa haltuun kurssin tekstikäytänteitä. Tämä tuli esiin tekniikan käytöstä, tekijyyteen ja plagiointiin liittyvistä normeista sekä opiskelun itsenäisestä otteesta neuvotteluna. Kurssi oli opiskelijoille haastava, mahdollisesti koska heidän aiemmat kokemuksensa ja resurssinsa eivät kohdanneet sen kanssa, mitä heiltä odotettiin eksplisiittisesti tehtävissä ja implisiittisemmin institutionaalisissa diskursseissa. Artikkeli osoittaa, että korkeakoulun rakenteet ja käytännöt voivat olla eksklusiivisia, jos niihin ei kiinnitetä erityistä huomiota, ja se esittää tapoja inklusiivisuuden kehittämiseksi.

This study explored the academic literacies of multilingual refugee-background students who had completed some higher education studies before migrating to Finland. Previous studies have paid little attention to students like them. The research context is a pilot training programme integrating language and content studies. Applying dialogical and nexus analytical perspectives, the study investigated the sense-making processes of two key participants in a Finnish-medium accountancy course that formed part of the programme. The primary data, comprising interviews and video-recorded meetings between the students and their teachers and tutors, were analysed by applying dialogical interaction analysis and narrative analysis in a nexus analytical framework. The results show that the students actively tried to make sense of the target literacy practices. This was observed in negotiations related to the use of technology, norms on authorship and plagiarism, and autonomy in studying. The course was challenging for the students, possibly because their previous experiences and resources had not prepared them for what was expected of them either explicitly in instructions or more implicitly in institutional discourses. This article concludes that structures and practices can be exclusionary if no attention is paid to them and discusses ways of improving inclusiveness in higher education.