Tiskinurkan kuninkaita ja vammaisaktivisteja, ei puutarhatonttuja : monimetodinen analyysi vammaisuuden esittämisestä Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkojournalismissa vuosina 2020–2021
Vammaisuus on ilmiö, joka on kaikkialla läsnä. Maailman suurimmaksikin tituleerattu vähemmistö on tyypillisesti jäänyt mediajulkisuuden marginaaliin. Mediaesitykset ovat myös usein päätyneet käsittelemään vammaisia ihmisiä negatiivisten stereotypioiden kautta. Ymmärryksemme vammaisuudesta on monipuolistunut viime vuosikymmenten aikana, ja vammaisten ihmisten oikeuksien edistäminen ja etenkin työllisyyden parantaminen ovat ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Tavat, joilla vammaisuutta käsitellään journalismissa, voivat vaikuttaa esimerkiksi vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeiden sosiaalisten uudistusten toteutumiseen. Tutkittu tieto siitä, miten vammaisuutta käsitellään nykypäivänä suomalaisessa journalismissa, on kuitenkin vähäistä. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii omalta osaltaan valaisemaan tuota tutkimuksen katvealuetta.
Tutkin, miten vammaisuutta kehystetään Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkojournalismissa suhteessa aiempaan kansainväliseen tutkimukseen. Aineistoni (N=84) on laadullinen ja koostuu 1.1.2020–31.12.2021 julkaistuista verkkoartikkeleista. Kehysanalyysini nojaa vammaisuuden traditionaalisiin ja progressiivisiin esittämismalleihin (Clogston 1990; 1994, Haller 1995; 1998). Täydennän tutkimustani laadullisella sisällönanalyysilla ja pyrin selvittämään, millaisia merkityksiä vammaisuutta käsittelevissä mediaesityksissä annetaan työlle ja työkyvylle. Lisäksi tarkastelen, kuinka ongelmat positioidaan jutuissa ja esitetäänkö elämä vamman kanssa edelleen ensisijaisesti tragediana, menetyksenä tai kärsimyksenä.
Tutkimukseni tulokset indikoivat, että vammaisuutta kehystetään suomalaisessa journalismissa enenevissä määrin progressiivisten mallien mukaisten kehysten kautta. Traditionaalisten mallien osuus oli sen sijaan pienempi kuin aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ongelmat positioitiin useammin ympäröivästä yhteiskunnasta kuin yksilöistä johtuviksi ja elämää vamman kanssa kuvattiin negatiivisesti arvottaen noin neljänneksessä jutuista. Jossain määrin edistyksellisemmistä käsittelytavoista huolimatta analyysini tunnistaa mediaesityksistä toisenlaisia, hienovaraisempia toiseuttamisen muotoja. Erityisesti vammaisuuden ja työn suhde näyttäytyy kompleksisena.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Matkailujournalismia koronapandemian alussa : tarkastelussa Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Mondon matkajuttujen juttukriteerit
Pöyhtäri, Roosa (2022)Kun koronavirus levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, vapaa-ajan matkustamista rajoitettiin viruksen leviämisen hidastamiseksi. Laajat rajoitustoimet veivät yhteiskunnan poikkeustilanteeseen, ja väistämättä koko ... -
Somehuomion jäljillä : käyttäjien reagointi journalistisiin sisältöihin Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien Facebook-sivuilla
Rauhala, Teemu (2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjien reagointia suomenkielisiin journalistisiin sisältöihin. Toisaalta tarkoituksena oli löytää sisällöistä ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä ... -
Miten lukijaa houkutellaan luetuimpien juttujen otsikoissa? : Ilta-Sanomien, MTV:n ja Helsingin Sanomien retoriset keinot tarkastelussa
Visuri, Roope (2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten luetuimpien verkkojuttujen otsikoissa houkutellaan lukijaa avaamaan juttu. Tutkimuskohteiksi valikoituivat Suomen suurimmat uutismediat. Tutkimus rajautui kaupallisin medioihin ... -
Jutun imun rakentaminen Helsingin Sanomien erikoisartikkeliprosessissa
Parikka, Valtteri (2021)Tässä maisterintutkielmassa syvennytään siihen, mitä tarinallisen journalismin käsite jutun imu tarkoittaa ja millaisin keinoin toimituksissa sitä pyritään rakentamaan. Tutkielma pohjautuu Helsingin Sanomien ...