Brouwerin kiintopistelause
Tekijät
Päivämäärä
2022Tämän tutkielman tarkoituksena on todistaa Brouwerin kiintopistelause tason suljetussa yksikköpallossa. Brouwerin kiintopistelauseen mukaan jokaisella jatkuvalla funktiolla tason suljetulta yksikköpallolta itselleen on kiintopiste. Johdannossa käydään läpi Brouwerin elämäkertaa. Keskitytään elämäkerran kuvailussa erityisesti Brouwerin akateemiseen uraan. Lisäksi johdannossa kuvaillaan lyhyesti tutkielman kappaleiden aiheita.
Toisessa luvussa käsitellään lyhyesti perusmääritelmiä ja merkintöjä. Kolmannessa luvussa käsitellään tutkielmassa tarvittavia esitietoja topologisista avaruuksista. Määritellään topologisten avaruuksien peruskäsitteitä, kuten jatkuvuus, topologian kanta, yhtenäisyys ja kompaktius sekä todistetaan näihin liittyviä tuloksia. Neljännessä luvussa lähdetään tarkastelemaan topologisia avaruuksia abstraktin algebran käsitteiden, kuten ekvivalenssiluokkien kautta. Luvun alussa määritellään homotopia ja polkuhomotopia, jotka osoittautuvat ekvivalenssirelaatioiksi. Polkuhomotopia on jatkuva kuvaus, joka muuttaa topologisen avaruuden polun toiseksi poluksi niin, että polkujen yhteiset alku ja -päätepisteet pysyvät muunnoksessa muuttumattomina. Luvussa määritellään myös polkuhomotopian ekvivalenssirelaation ekvivalenssiluokkien välinen laskutoimitus ja nähdään, että tällä laskutoimituksella on hyvin samanlaisia ominaisuuksia kuin mitä aksioomia ryhmällä on. Viidennen luvun alussa määritellään topologisen avaruuden perusryhmä. Avaruuden perusryhmää varten kiinnitetään avaruudesta piste, jota kutsutaan avaruuden kantapisteeksi. Lisäksi määritellään silmukan olevan sellainen polku, jolla on sama alku- ja päätepiste. Tällöin avaruuden perusryhmä on kantapisteessä olevien silmukoiden polkuluokkien joukko varustettuna polkuluokkien välisellä laskutoimituksella. Tämän jälkeen luvussa käsitellään perusryhmän riippuvuutta kantapisteestä ja määritellään kuvaus, jonka avulla perusryhmä voidaan kuvata toiseksi perusryhmäksi. Määritellään myös kuvauksen indusoima homomorfismi. Luvun lopussa käsitellään vielä lyhyesti peiteavaruuksia, kuvausten nostoja sekä ympyrän perusryhmää. Kuudennessa luvussa määritellään aluksi retraktio. Retraktio on sellainen jatkuva kuvaus topologiselta avaruudelta saman topologisen avaruuden osajoukkoon, jonka rajoittuma tähän osajoukkoon on sama kuin identtinen kuvaus. Sitten todistetaan joitakin tuloksia liittyen retraktioihin. Luvun lopussa päästään todistamaan tutkielman päätulos, eli Brouwerin kiintopistelause tason suljetussa yksikköpallossa. Seitsemännessä ja tutkielman viimeisessä luvussa käsitellään kiintopistelauseiden historiaa sekä esitellään Banachin, Schauderin ja Browderin kiintopistelauseet. Luvun lopussa esitellään vielä kiintopistelauseiden sovelluksia niin teoreettisen kuin sovelletun matematiikan osa-alueilta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Algebrallinen ajattelu ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä 9. luokan oppilailla
Vuorela, Minna (2024)Algebrallinen ajattelu on tärkeä matemaattisen ajattelun osataito, joka voidaan nähdä välineenä algebran oppimiseen. Nuorten algebran taidot vaikuttavat heidän jatko-opintoihinsa ja menestykseen työelämässä sekä laajemmin ... -
Transkendenttiluvut
Viitala, Mia (2024)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehtyä transkendenttilukuihin sekä algebrallisiin lukuihin. Algebrallinen luku on jonkin rationaalilukukertoimisen polynomin juuri. Jos luku ei ole algebrallinen niin se ... -
Tapaustutkimus 7.-luokkalaisten algebrallisesta yleistämisestä
Hiltunen, Jenna; Hähkiöniemi, Markus (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, 2015)Algebra on suomalaisten oppilaiden heikko alue. Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että oppilaat voivat muodostaa algebrallisia ideoita tavanomaista aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ... -
Pintojen perusryhmistä
Schultz, Timo (2015)Tässä tutkielmassa osoitetaan ennestään tunnettu pintoihin liittyvä tulos, jonka mukaan epäkompaktin pinnan perusryhmä on vapaa. Todistus pohjautuu tietoon siitä, että jokaisella pinnalla on olemassa niin sanottu kolmiointi. ... -
Kompleksiset vektoriavaruudet
Särkijärvi, Tuomas (2020)Tässä matematiikan pro gradu -tutkielmassa perehdytään kompleksisiin vektoriavaruuksiin ja sivutaan myös niiden sovelluskohteita. Tutkielman tavoitteena on esitellä riittävät tiedot, jotta lukija voi muodostaa eheän ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.