Teaching of Oral Skills in Finnish Secondary Schools : Teachers' Perspectives

Abstract

Suullinen kielitaito on suuressa osassa kielen osaamisessa ja sen merkitys kasvaa niin työ-, opinto- kuin arkielämässäkin. Yhä useammin ihmisiltä odotetaan kykyä suulliseen kommunikointiin englannin kielellä. Monet kuitenkin kokevat, ettei suullista kielitaitoa opeteta ja harjoiteta tarpeeksi muiden kielten osa-alueiden suuremman painotuksen vuoksi. Suullisen kielitaidon opettaminen koulussa on tärkeää arkielämässä pärjäämisen lisäksi myös siksi, että se voi edesauttaa osaamista kielen muilla osa-alueilla. Myös oppilaiden yksilölliset erot suullisen kielitaidon oppimisessa vaativat selkeää ja laajempaa opettamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkoulun englannin aineenopettajien näkemyksiä englannin suullisesta kielitaidosta ja sen opetuksesta. Tutkimus pyrki selvittämään miten tärkeänä opettajat pitävät suullista kielitaitoa ja miten usein he opettavat sitä. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään millaisia tehtäviä opettajat suosivat, ja millaisia ongelmia he kohtaavat opettaessaan suullista kielitaitoa. Muutamia tutkimuksia on tehty aiheeseen liittyen, mutta kohderyhmät ovat usein keskittyneet lukio-opettajiin ja -opiskelijoihin. Tämän vuoksi koin tärkeäksi selvittää suullisen kielitaidon ja sen opettamisen asemaa myös yläkouluopettajien näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 11 englannin aineenopettajaa eri puolilta Suomea. Aineisto kerättiin anonyymin kyselytutkimuksen avulla, joka koostui kolmesta monivalintakysymyksestä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Aineiston keruu tapahtui joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana. Analyysimetodina käytettiin temaattista analyysia. Yleisesti suullista kielitaitoa pidettiin tärkeänä osana kielen oppimista, mikä osaksi korreloi opetuksen määrän kanssa. Suullisen kielitaidon opettamisen määrään vaikutti ryhmän tyyppi, joka muodostuu siihen kuuluvien yksilöiden ominaisuuksien mukaan. Suosituimmiksi suullisen kielitaidon tehtäviksi osoittautuivat pari- ja ryhmäkeskustelut niiden mielekkyyden vuoksi. Kuitenkin yksi suurimmista haasteista oli oppilaiden haluttomuus tehtävien tekemiseen joko kielenkäytön epävarmuuden takia tai haluttomuus työskennellä tiettyjen ihmisten kanssa. Opettajilta vaaditaankin suuria ponnisteluja oppilaiden varmuuden ja motivaation kasvattamiseksi. Aiheesta olisi hyvä tehdä lisätutkimuksia laajemmalla otannalla, sekä mahdollisesti erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Yksityiskohtaisemman tiedon saavuttamiseksi lisätutkimuksissa voisi keskittyä pienempiin osa-alueisiin.