Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRoitto, Riikka
dc.date.accessioned2021-09-01T10:06:39Z
dc.date.available2021-09-01T10:06:39Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77630
dc.description.abstractPerusopetuksen ydintehtäviin kuuluu opetuksen lisäksi koulun hyvinvointityö. Fyysinen toimintakyky on yksi osa oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä kvantitatiivisessa tutkielmassa selvitettiin, miten erityisopettajat hyödyntävät Kouluterveyskysely ja Move! hyvinvointimittareita omassa työssään ja yhteistyössä muun opetushenkilökunnan kanssa. Lisäksi selvitettiin erityisopettajien valmiuksia hyödyntää hyvinvointimittareita ja niiden käyttöä yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoituna verkkopohjaisena kyselynä tammikuussa 2021 erityisopettajille kohdennetusti Vantaan ja Oulun kaupun-geista sekä satunnaisesti jaetulla sosiaalisen median ilmoituksella. Erityisopettajat (n= 63) arvioivat hyvinvointimittareiden tunnettavuutta ja hyödyllisyyttä, omia valmiuksiaan hyödyntää hyvinvointimittareita omassa työssään sekä yhteistyön tekemisessä koulun muun henkilökunnan kanssa. Erityisopettajat arvioivat myös Ecclesin ym. (1983) odotusarvoteoriaan perustuen toimintakyvyn edistämisen arvostusta sekä oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän käytänteitä hyvinvointimittareiden osalta. Taustamuuttujina kontrolloitiin erityisopettajan nimike, kouluaste ja opiskeluhuoltoryhmään osallistumisaktiivisuus. Aineiston analyysissä käytettiin riippumattomien ryhmien t-testiä ja ristiintaulukointia. Erityisopettajat tunsivat hyvinvointimittareita vaihtelevasti ja niiden hyödyntämisessä oli suuria eroja. Alakoulun ja yläkoulun erityisopettajien valmiuksissa hyödyntää hyvinvointimittareita kokonaisuudessaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta yksittäiset valmiudet erosivat eri taustamuuttujien kesken. Oppilaiden toimintakyvyn edistäminen oli erityisopettajien mielestä merkityksellistä ja tärkeää. Erityisopettajat tekivät harvoin yhteistyötä muun henkilökunnan kanssa hyvinvointimittareiden osalta. Opiskeluhuoltoryhmien kokoontumisessa ja siihen osallistumisaktiivisuudessa oli tilastollisesti merkittäviä eroja erityisopettajien kesken. Opiskeluhuoltoryhmiin aktiivisesti osallistuvat erityisopettajat tunsivat hyvin koulun käytänteitä hyvinvointimittareiden hyödyntämisestä. Erityisopettajien aktiivisella osallistumisella moniammatilliseen yhteistyöhön opiskeluhuoltoryhmässä voitaisiin edistää koulun hyvinvointityötä. Erityisopettajat tarvitsevat tulevaisuudessa ohjausta hyvinvointimittareiden tiedon hyödyntämiseksi.fi
dc.format.extent72
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otheropiskeluhuoltoryhmä
dc.subject.otherKouluterveyskysely
dc.subject.otherMove!
dc.titleHyvinvointimittarit erityisopettajien pedagogisina työkaluina
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202109014755
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysoyhteistyö
dc.subject.ysofyysinen toimintakyky
dc.subject.ysoerityisopettajat
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot