Mistä puhumme, kun puhumme draamasta? : draama vuoden 2010 perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa
Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan draamaa opetussuunnitelman ja vuoden 2010 perusopetuksen tuntijakoehdotuksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, miksi yrityksistä huolimatta draama ei ole vuosikymmenten aikana vakiintunut osaksi perusopetusta joko oppiaineena tai muihin oppiaineisiin integroituvana opetusmenetelmänä. Tutkielmassa tarkasteltiin draamaa sekä historian että vuoden 2010 tuntijakoehdotuksen valossa. Kartoittamalla draamaopetuksen historiaa ja nykypäivää pyrittiin selvittämään, kuvautuuko draama ensisijaisesti menetelmällisenä ja muihin oppiaineisiin integroituvana osa-alueena vai omana oppiaineenaan. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkielman teoriaosuudessa selvitettiin ensin ainedidaktiikan, opetussuunnitelman ja draaman olemusta.
Varsinaisena tutkimusaineistona käytettiin opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiota Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, joka sisältää ehdotuksen draamasta uutena perusopetuksen oppiaineena. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin eri sidosryhmien muistiota koskevia lausuntoja, joissa esitettiin näkemyksiä työryhmän laatimasta tuntijakoehdotuksesta. Lausunnoista koostuva aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksessa selvisi, että merkittävimmät draamaopetusta koskevat haasteet ovat olleet perusopetuksen vahva pyrkimys eheyttämiseen, perusopetuksen tuntijaon pysyvyys, draaman käsitteiden hidas vakiintuminen, eriävät mielipiteet draaman olemuksesta, muutoksiin vaadittavien resurssien, kuten koulutuksen, puute sekä pelko muiden oppiaineiden aseman heikkenemisestä.
Kartoittamalla eri sidosryhmien näkemyksiä selvisi, että draama kuvautuu usein opetusmenetelmänä tai äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueena. Käsitykset menetelmällisestä draamasta olivat ristiriidassa draaman ja teatteriasiantuntijoiden näkemysten kanssa: draama on itsenäinen taito- ja taideaine, jonka sisällöt tulevat teatteritaiteesta. Draamalla on itsenäisen oppiaineen edellyttämä tieteellis-teoreettinen tieteenalatausta, eikä opetusta voi korvata menetelmällä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kohti draaman merkityksiä suomalaisessa peruskoulussa : fenomenografinen tutkimus luokanopettajien käsityksistä draamasta
Borgstén, Tiina Maria (2016)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien käsityksiä draamasta. Aiheen valinta on ajankohtainen, koska draama on herättänyt keskustelua uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ympärillä. Draaman ... -
Yhtenäisen perusopetuksen asialla : toimijat, tavoitteet ja vuorovaikutus vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa
Jäntti, Anna (2021)Tutkielma käsittelee vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman laadintaprosessia. Siinä tarkastellaan, miten ja miksi vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet laadittiin. Tutkimuksessa opetussuunnitelmatyötä ... -
Oppilaiden kokemuksia pedagogisesta draamasta saksan oppimisen varhaisessa vaiheessa : "se on siksi hyödyllistä, että osaa puhua saksaa luontevasti ja ymmärrettävästi jos menee saksankieliseen maahan. :)"
Rinne, Elina (2012)Tutkielmani tarkoitus on selvittää alakoulun oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä pedagogisesta draamasta varhaisessa saksan opetuksessa. Vertailen oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia saksan opettajan näkemyksiin ja kokemuksiin ... -
Puhetta draamasta : puheviestinnän opettajien näkemyksiä draamapedagogiikan hyödyntämisestä opetuksesta
Mönkkönen, Jonna (2002) -
Lukemisen linjaukset : lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa
Kauppinen, Merja (Jyväskylän yliopisto, 2010)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.