Luokanopettajien ja -opettajaopiskelijoiden käsityksiä luokanopettajan työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä

Abstract

Viime aikoina luokanopettajan työ ja työssä kuormittuminen ovat saaneet suurta mediahuomiota. Opetusalan työolobarometrin (Länsikallio, Kinnunen & Ilves 2018) tulokset osoittavat luokanopettajien työssäjaksamisen heikenneen, kiireen lisääntyneen ja työmäärän kasvaneen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä työssä olevilla luokanopettajilla ja -opettajaopiskelijoilla on luokanopettajan työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Tutkimussuuntauksena oli fenomenografia. Aineisto kerättiin kesällä 2020 haastattelemalla yhteensä kymmentä luokanopettajaa ja -opettajaopiskelijaa. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Käsitykset työn kuormittavuudesta jakautuivat henkilökohtaisiin, työn sosiaalisiin, työtehtäviin ja työn luonteeseen liittyviin kuormitustekijöihin sekä opettajaan kohdistuviin paineisiin. Käsitykset voimavaroista jakautuivat työn sosiaalisiin, henkilökohtaisiin sekä työstä saataviin voimavaratekijöihin. Luokanopettajien ja -opettajaopiskelijoiden käsityksistä oli löydettävissä yhtäläisyyksien lisäksi myös eroja. Ainoastaan luokanopettajat mainitsivat säästöt, yksinäisyyden ja työajan kuormittavina tekijöinä. Vastaavasti vain luokanopettajaopiskelijat mainitsivat suunnittelun kuormittavan työssä. Ainoastaan luokanopettajat mainitsivat opetusvälineistön voimavarana, ja luokanopettajaopiskelijat mainitsivat työajan, perehdytyksen ja mentoroinnin voimavaroina. Tulokset osoittavat luokanopettajan työn sisältävän useita tekijöitä, jotka voivat toimia sekä kuormitus- että voimavaratekijöinä, kuten luonne, ammattitaito, henkilökuntaan liittyvät resurssit, työaika, esimies, työyhteisö, vanhemmat ja oppilaat. Tuloksista oli löydettävissä yhtäläisyyksiä aiempiin tutkimuksiin.