Ohjelmoinnin opetuksen näkymät alakouluissa

Abstract

Ohjelmointi tuli alakoulujen opetussuunnitelmaan syksyllä 2016. Ohjelmoinnin opetus koskee tavallisia opettajia kaikilla luokilla alakoulun ensimmäisestä luokasta yläkoulun yhdeksänteen luokkaan. Tietotekniset taidot eivät ole kaikkien opettajien vahvinta osaamista ja ohjelmoinnin käsite ei välttämättä ole selvillä kaikille. Tämä voi luoda haasteita opettajille itselleen sekä heidän kouluttamiselleen. Tässä työssä selvitetään opettajien jo olemassa olevia valmiuksia ohjelmoinnin opettamiseen ja kartoitetaan heidän tietoteknisiä taitojaan sen suhteen. Lisäksi tutkitaan, millaisia täydennyskoulutuksia opettajille on ollut tarjolla ja millaisen näkemyksen opettajat saavat niillä. Aineiston hankintaan käytettiin kyselyitä ja keskityttiin Ääneseudun alakouluihin. Aineistoa analysoitiin laadullisesti ja vastaajien vähäisyyden takia tyydyttiin tilastolliseen kuvailuun määrällisen analyysin sijaan. Tutkimuksessa selvisi, että Ääneseudun alakoulujen opettajien TVT- ja ohjelmointitaidoissa oli paljon hajontaa. Opettajien lähtötasot ja valmiudet opettaa ohjelmointia olivat todella erilaiset. Täydennyskoulutuksilla on mahdollisesti ollut vaikutusta opettajien ohjelmoinnin osaamiseen. Tutkimuksen tuloksena saatu tieto auttaa ymmärtämään opettajien lähtötasoja eli onko opettajilla riittävät valmiudet ohjelmoinnin opettamiseen. Lisäksi tulokset näyttävät suuntaa-antavasti miltä tasolta opettajien kouluttaminen kannattaa aloittaa eli ruohonjuuri-tasolta vai korkeammalta.

Programming was introduced as a part of the primary school curriculum in the fall of 2016. Teaching programming applies to all primary school teachers from the first grade of primary school to the ninth grade of the secondary school. ICT skills are not the strongest skills of all teachers and the concept of the programming may not be clear to everyone. This can create challenges for teachers themselves as well as for their training. This study examines teachers´ pre-existing capabilities in teaching programming and finds out their ICT skills regarding programming. Also, it is examined what kind of in-service training has been offered to teachers and what kind of view teachers get from them. Questionnaires were used to obtain the material with a focus in primary schools in Ääneseutu. The data were analyzed qualitatively and due to small number of respondents, the statistical description was used instead of the quantitative analysis. The study revealed that teachers´ programming skills and ICT skills varied a lot. The starting levels and abilities of the teachers to teach programming were different. In-service training may have had an impact on teachers´ programming skills. The information obtained as a result of the research helps to understand the starting levels of teachers. In addition, the results indicate the level at which teachers training should be started, from the lowest starting level or higher.