Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia kollegiaalisesta tuesta työn induktiovaiheessa

Abstract

Tutkimme kandidaatintutkielmassamme varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia kollegiaalisesta tuesta työn induktiovaiheessa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia vastavalmistuneilla varhaiskasvatuksen opettajilla oli työhön perehdyttämisestä, mentoroinnista ja infomaalista tuesta. Lisäksi tutkimme, mitkä tekijät olivat merkityksellisiä työhön sitoutumisen kannalta. Keräsimme laadullisen tutkimuksemme tutkimusaineiston puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseemme osallistui kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka olivat olleet keskimäärin 2,5 vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen. Tuloksista selvisi, että vastavalmistuneilla opettajilla oli vaihtelevia kokemuksia kollegiaalisesta tuesta. Sekä virallinen että informaali tuki koettiin tärkeäksi, mutta informaali tuki oli merkityksellisempää työhön sitoutumisen kannalta. Kollegiaalisessa tuessa tärkeänä pidettiin työyhteisön positiivista kannustusta sekä tilan ja ajan antamista opettajuuden kehittymisessä. Mentorointitapaamisia arvostettiin ja perehdyttämiseen kaivattiin enemmän aikaa. Tutkimus osoittaa, että vastavalmistunut varhaiskasvatuksen opettaja tarvitsee työyhteisöltään monipuolista tukea. Kollegiaalinen tuki sen erilaisine muotoineen helpottaa vastavalmistuneen työn aloitusta. Jotta vastavalmistunut sitoutuisi työhönsä ja kehittyisi omassa ammatissaan, on tuen oltava suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja työyhteisön on oltava valmis ottamaan uusia ideoita vastaan toiminnan jatkuvuuden kannalta.