“I don’t have any idea of what I should know in working life” : the role of English in the profession of a classroom teacher and how teacher training prepares students for working life

Abstract

Englannin kielellä on Suomessa merkittävä asema yhtenä käytetyimmistä vieraista kielistä ja sitä voisikin siis epävirallisesti kutsua kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Lisäksi englanti on vahvasti esillä koulutusjärjestelmässä jo ala-asteella. Vuonna 2018 valtioneuvosto päätti A1-kielten varhennetun opetuksen aloittamisesta. Käytännössä muutoksen takia vuoden 2019 syksyllä koulunsa aloittaneet oppilaat aloittivat A1-kielen opiskelun ensimmäisen luokan kevätlukukaudelta lähtien. Varhennetun kieltenopetuksen päätöksessä opetuksen järjestäjille annettiin mahdollisuus päättää hyödyntävätkö he varhennetun A1-kielen opetuksessa luokan- vai aineenopettajia. Koska englanti on Suomessa yksi eniten tarjotuista ja opiskelluista A1-kielistä, on hyvin mahdollista, että luokanopettajat tulevat jatkossa opettamaan englantia esi- ja alkuopetuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisissa tilanteissa luokanopettajat tarvitsevat englantia työelämässään ja valmistaako nykyinen luokanopettajakoulutus tulevia luokanopettajia työelämään englannin kielen suhteen. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa haastateltiin luokanopettajaopiskelijoita ja valmistuneita luokanopettajia. Ryhmien vastauksia verrattiin keskenään, jotta saatiin selville, millainen käsitys luokanopettajaopiskelijoilla on englannin kielen käytöstä työelämässä ja kuinka nämä käsitykset vastaavat todellisuutta. Tulokset osoittavat luokanopettajaopiskelijoiden olevan suhteellisen tietämättömiä englannin kielen tarpeellisuudesta luokanopettajan työssä. Opettajaopiskelijoiden käsitykset tiivistyivät englannin käyttämiseen ulkomaisten vierailijoiden sekä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien vanhempien ja oppilaiden kanssa. Verrattuna valmistuneiden luokanopettajien kokemuksiin, opiskelijoiden lista jäi lyhyeksi. Molemmat kohderyhmät toivat esille toiveensa englannin vahvemmasta sisällyttämisestä luokanopettajaopintoihin. Tulosten pohjalta luokanopettajakoulutus kaipaa englannin kokonaisvaltaisempaa integroimista osaksi luokanopettajaopintoja. On kuitenkin muistettava, että tämän tutkimuksen pohjalta ei voida vetää yleistettyjä johtopäätöksiä ja aiheesta tarvitaan enemmän tutkimusta varsinaisten muutosten oikeuttamiseksi.