Urheiluyläkoululaisten nukkumistottumukset ja koettu väsymys sekä fyysinen toimintakyky
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien 7.-luokkalaisten uni ja nukkumistottumuksia sekä koettua väsymystä ja koettua fyysistä toimintakykyä. Tarkoituksena oli myös selvittää nuorten uni ja nukkumistottumusten sekä väsymyksen yhteyksiä koettuun fyysiseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa myös sukupuolten sekä eri lajien harrastajien välisiä eroja eri tekijöiden suhteen. Tutkielman kohteena olivat urheiluyläkoulukokeilussa elokuussa 2017 aloittaneet 7.-luokkalaiset nuoret. Aineistomme on kerätty vuoden 2018 huhtikuun loppuun mennessä elektronisella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 296 urheiluyläkoululaista 16:sta koulusta, vastausprosentin ollessa 47. Aineisto analysoitiin keväällä 2020. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö (x2) -testiä, riippumattomien otosten t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Arkisin urheiluyläkoululaisista pojista yli puolet ja tytöistä reilu kolmannes saavuttivat nuorille urheilijoille suositellun 9 tunnin unimäärän. Viikonlopun nukkumisen osalta eroavaisuuksia ei ollut ryhmien välillä, urheiluyläkoululaisten nukkuessa viikonloppuisin reilusti enemmän kuin arkisin. Urheiluyläkoululaiset nukkuivat keskimäärin puolitoista tuntia pidempään viikonloppuisin kuin arkisin. Tytöt menivät poikia aikaisemmin nukkumaan sekä heräsivät poikia aikaisemmin niin arkena (p=.014) kuin viikonloppuisin ja vapaapäivinä (p=.048). Pojat nukkuivat arkisin keskimäärin 8 tuntia 41 minuuttia ja viikonloppuisin 10 tuntia 14 minuuttia. Tytöt nukkuivat arkisin keskimäärin 8 tuntia 29 minuuttia ja viikonloppuisin 10 tuntia ja 7 minuuttia. Tytöt kokivat itsensä useammin väsyneeksi kuin pojat (p=.001). Päälajiryhmistä arkisin aikaisimmin heräsivät yksilölajien harrastajat, kun taas joukkuelajien harrastajat heräsivät myöhimpään (p=.001). Viikonloppuisin esteettisten lajien harrastajat heräsivät päälajiryhmistä aikaisimmin, kun taas joukkuelajien harrastajat nukkuivat myöhimpään (p=.021). Päälajiryhmistä joukkuelajien harrastajat menivät myöhimpään nukkumaan sekä heräsivät myöhimpään niin arjen kuin viikonloppujen osalta. Päälajiryhmien koetussa väsymyksessä ei ollut eroja, yksilölajien harrastajien kokiessa itsensä eniten väsyneimmäksi ja joukkuelajien harrastajat vähiten väsyneimmiksi (p=.045). Koetun fyysisen toimintakyvyn urheiluyläkoululaiset kokivat erittäin hyväksi. Pojat kokivat pallonkäsittelytaitonsa sekä taitavuuden liikunnassa ja peleissä tyttöjä paremmaksi (p=.001). Sen sijaan tytöt kokivat notkeutensa (p=.001) sekä tasapainotaitonsa (p=.012) poikia paremmaksi. Väsymyksellä ja koetulla fyysisellä toimintakyvyllä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=.001). Ne nuoret, jotka raportoivat vähiten väsymystä viimeisen kolmen kuukauden aikana, kokivat myös fyysisen toimintakykynsä paremmaksi. Tämän pro gradu -tutkielman mukaan olisi tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevien tyttöjen nukkumistottumuksiin ja koettuun väsymykseen etenkin yksilö- ja esteettisten lajien harrastajien osalta.
...
The purpose of this study was to investigate sleeping habits, perceived fatigue and perceived physical competence of seventh grade students participating in the Finnish secondary high school sports. The aim was also to find out the connections between young people’s sleep, sleeping habits and perceived fatigue compared to the perceived physical competence. The study also wanted to find out the differences between the sexes and hobbyist of different sports in terms of different factors. The study’s participants comprised seventh graders who started secondary school of sports trials in August 2017. By the end of April 2018 the questionnaire was answered by 296 secondary school of sport’s students from 16 schools, making the answer percentage 47. The data was analysed using cross tabulation, chi-squared (x2) tests, independent samples tests and one-way ANOVA.
On weekdays, more than half of the boys and third of the girls achieved the recommended amount of nine hours of sleep. At weekends there were no differences between the two groups, students slept way more on weekends compared to weekdays. High school sport students slept an average of an hour and a half longer on weekends than on weekdays. Girls go to bed earlier than boys and wake up earlier on weekdays (p=.014) as well as on weekends and holidays (p=.048). Boys slept an average of 8 hours 41 minutes on weekdays and 10 hours 14 minutes on weekends. Girls slept an average of 8 hours 29 minutes on weekdays and 10 hours and 7 minutes on weekends. Girls feel more tired than boys (p=.001). On weekdays, individual sport hobbyists woke up the earliest, while team sport hobbyists woke up the latest (p=.001). On weekends, aesthetic sports hobbyists woke up the earliest, while team sport hobbyists slept the latest (p=.021). Team sport hobbyists went to bed at the latest and woke up at the latest on weekdays and on weekends. There were no significant differences in the perceived fatigue between the groups, while individual sport hobbyists felt the most tired and team sport hobbyists felt the least tired (p=.045).
Secondary school students felt that their perceived physical activity was very good. Boys felt that their ball handling skills and skills in exercise and games were better than girls (p=.001). Girls instead felt that their flexibility (p=.001) and balance skills (p=.012) were better than boys. A statistically significant association was found between fatigue and perceived physical activity (p=.001). Those adolescents who reported the least fatigue in the last three months also felt that their perceived physical activity was good. Based on these results, it would be important to pay special attention to the sleeping habits and perceived fatigue of the girls involved in the Finnish secondary high school sports, especially for those who participate in individual or aesthetic sports.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29595]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Urheiluyläkoululaisten liikunta-aktiivisuus ja koettu fyysinen toimintakyky
Porttikivi, Pekka; Suoraniemi, Samu (2018)Porttikivi, Pekka & Suoraniemi, Samu. 2018. Urheiluyläkoululaisten liikunta-aktiivisuus ja koettu fyysinen toimintakyky. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 86 ... -
Urheiluyläkoululaisten liikunta-aktiivisuus ja koettu fyysinen toimintakyky
Suoraniemi, Samu; Porttikivi, Pekka (2018)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten urheiluyläkoululaisten viikoittaista liikunta-aktiivisuutta, koettua fyysistä toimintakykyä ja niiden välistä yhteyttä. Liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä ... -
Urheiluyläkoululaisten ravitsemus
Kenkkilä, Sonja (2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheiluyläkoululaisten viikoittaista ravitsemusta ruokafrekvenssien ja ravitsemuskäyttäytymisen avulla. Ravitsemusta tarkasteltiin sukupuolittain, päälajiryhmittäin (joukkuelajit, ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteys seitsemäsluokkalaisten urheiluyläkoululaisten tavoitteellisuuteen opinnoissa ja urheilussa
Kuosmanen, Tero; Kyyrä, Aapo (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien seitsemäsluokkalaisten fyysisen aktiivisuuden määrällä yhteyttä heidän tavoitteellisuuteensa opinnoissa ja urheilussa. ... -
Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevien seitsemäsluokkalaisten koettu väsymys
Nurmi, Laura (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilevien seitsemäsluokkalaisten koettua väsymystä ja pirteänä heräämistä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Niihin mahdollisesti yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.