Urheiluyläkoululaisten liikunta-aktiivisuus ja koettu fyysinen toimintakyky
Abstract
Porttikivi, Pekka & Suoraniemi, Samu. 2018. Urheiluyläkoululaisten liikunta-aktiivisuus ja koettu fyysinen toimintakyky. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 86 s., 7 liitettä.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten urheiluyläkoululaisten viikoittaista liikunta-aktiivisuutta, koettua fyysistä toimintakykyä ja niiden välistä yhteyttä. Liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä toimintakykyä tarkasteltiin sukupuolittain ja päälajiryhmittäin (joukkuelajit, esteettiset lajit, muut yksilölajit) sekä erikseen jalkapallon ja jääkiekon harrastajilla. Tutkielman kohteena olivat urheiluyläkoulukokeilussa elokuussa 2017 aloittaneet 7.-luokkalaiset nuoret. Aineisto kerättiin syyslukukauden 2017 aikana elektronisella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi tammikuun 2018 puoleen väliin mennessä 217 urheiluyläkoululaista 11:stä koulusta, vastausprosentin ollessa 61. Aineisto analysoitiin keväällä 2018. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö (χ2) -testiä, riippumattomien otosten t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Urheiluyläkoululaisista yli puolet (60 %) saavutti liikuntasuosituksen kyselyä edeltävällä viikolla eli liikkui reippaasti vähintään tunnin päivittäin. Myös urheiluyläkoulukokeilun tavoitteen (liikkumista 20–30 tuntia viikossa) saavutti yli puolet (57 %) nuorista. Tavallisella viikolla pojat saavuttivat liikuntasuosituksen tyttöjä useammin (p=.025). Esteettisten lajien harrastajat liikkuivat tuntimäärällisesti enemmän verrattuna joukkuelajien harrastajiin (p=.011). Urheiluyläkoululaisilla oli myönteinen käsitys omasta fyysisestä toimintakyvystään. Tytöt kuitenkin kokivat notkeutensa (p=.000) ja tasapainonsa (p=.021) poikia paremmiksi, kun taas pojat kokivat pallonkäsittelynsä (p=.000) sekä taitavuutensa liikunnassa ja peleissä (p=.004) paremmiksi kuin tytöt. Päälajiryhmittäin tarkasteltuna notkeudessa, tasapainossa, pallonkäsittelyssä ja taitavuudessa liikunnassa ja peleissä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja. Esimerkiksi esteettisten lajien harrastajat kokivat notkeutensa paremmaksi kuin joukkuelajien ja muiden yksilölajien harrastajat. Joukkuelajien harrastajat taas kokivat pallonkäsittelynsä paremmaksi kuin esteettisten ja muiden yksilölajien harrastajat. Liikunnallisesti aktiivisemmat urheiluyläkoululaiset kokivat fyysisen toimintakykynsä pääosin paremmaksi verrattuna vähemmän liikkuviin urheiluyläkoululaisiin.
Urheiluyläkoululaisista lähes puolella (40 %) liikkumisen määrä jää liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuuttia liikuntaa päivittäin) mukaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta näennäisesti liian vähäiseksi, vaikka he liikkuvat keskimäärin 21 tuntia viikossa. Kansallinen liikuntasuositus (vähintään 60 minuuttia reipasta ja rasittavaa liikuntaa päivittäin) ei huomioi riittävän levon määrää, minkä vuoksi nuorille tavoitteellisille urheilijoille olisi perusteltua laatia oma lajikohtainen liikuntasuositus. Kansallisesti kattavan LIITU-tutkimuksen (2016) tuloksiin peilaten urheiluyläkoululaiset ovat aktiivisempia liikkujia ja he myös kokevat fyysisen toimintakykynsä paremmaksi kuin ikätoverinsa ympäri Suomea. Tämä vahvistaa käsitystä liikunta-aktiivisuuden ja koetun fyysisen toimintakyvyn välisestä yhteydestä nuorilla. Sukupuolittaiset ja päälajiryhmittäiset erot koetussa fyysisessä toimintakyvyssä selittyvät pitkälti ”sukupuolittuneilla” lajivalinnoilla ja lajien erilaisilla fyysisillä vaatimuksilla.
Asiasanat: urheiluyläkoulu, fyysinen aktiivisuus, liikunta-aktiivisuus, koettu fyysinen toimintakyky, koettu fyysinen pätevyys, nuoret
Main Authors
Format
Theses
Master thesis
Published
2018
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201810194466Use this for linking
Language
Finnish