Urheiluyläkoululaisten ravitsemus

Abstract
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheiluyläkoululaisten viikoittaista ravitsemusta ruokafrekvenssien ja ravitsemuskäyttäytymisen avulla. Ravitsemusta tarkasteltiin sukupuolittain, päälajiryhmittäin (joukkuelajit, kamppailulajit ja esteettiset lajit, muut yksilölajit) sekä jakaen tutkittavat liikuntasuosituksen toteutumisen ja liikunnan kokonaismäärän mukaisesti eri ryhmiin. Tutkielman kohteena olivat urheiluyläkoulukokeilussa syksyllä 2017 aloittaneet 7. -luokkalaiset nuoret. Aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella ja tammikuun 2018 loppuun mennessä kyselyyn oli vastannut 217 urheiluyläkoululaista yhdestätoista koulusta. Kyselyn vastausprosentti oli 57,9 %. Aineisto analysoitiin vuoden 2018 aikana. Ryhmien välisten erojen selvittämiseen käytettiin ristiintaulukointia ja Khiin neliö (χ2) -testiä. Aineiston kuvailemiseen käytettiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Ravitsemuskäyttäytymiseen kuului tässä tutkielmassa aamiaisen syöminen arkisin ja viikonloppuisin, aamiaisen ja ilta-aterian syömisen yleisyys äidin tai isän kanssa, 5–6 aterian ateriarytmin ja ruoanlaittoon osallistumisen yleisyys. Ruokafrekvensseissä tarkasteltiin sitä, miten monena päivänä viikossa tutkittavat söivät hedelmiä, vihanneksia, kalaa, makeisia tai suklaata, sokerisia virvoitusjuomia ja energiajuomia. Urheiluyläkoululaisten ravitsemustottumukset olivat tulosten mukaan lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kansallisissa tutkimuksissa on osoitettu. Ryhmien välisissä vertailuissa sukupuoli- ja päälajiryhmien sekä liikuntasuosituksen toteutumisen mukaisesti jaettujen ryhmien välillä oli useita tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta liikunnan kokonaismäärän mukaisesti jaetuissa ryhmissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulokset osoittivat tyttöjen ravitsemuksen olevan hieman lähempänä ravitsemussuosituksia kuin poikien ravitsemus, mutta ei kuitenkaan jokaisella osa-alueella. Tytöt söivät vihanneksia (p=.000) ja osallistuivat ruoanlaittoon (p=.009) säännöllisemmin, ja pojat joivat sokerisia virvoitusjuomia (p=.000) ja energiajuomia (p=.011) tyypillisemmin. Monella osa-alueella muiden yksilölajien harrastajien ravitsemus oli lähimpänä suosituksia ja joukkuelajien harrastajilla kauimpana suosituksista. Muiden yksilölajien harrastajat osallistuivat ruoanlaittoon muiden lajien harrastajia tyypillisemmin (p=.007). Joukkuelajien harrastajat söivät hedelmiä (p=.018) ja vihanneksia (p=.001) harvemmin ja joivat sokerisia virvoitusjuomia (p=.000) tyypillisemmin kuin muissa päälajiryhmissä. Liikuntasuosituksen päivittäin täytti 56,1 % ja vähintään 20 tuntia viikossa liikkui 64,5 %. Päivittäin liikuntasuosituksen täyttävillä nuorilla ravitsemus oli suuntaa antavasti parempaa kuin yhtenä tai useampana päivänä riittämättömästi liikkuvilla. Liikuntasuosituksen täyttävät nuoret söivät 5–6 ateriaa päivässä säännöllisemmin (p=.036), söivät hedelmiä päivittäin tyypillisemmin (p=.021) ja kalaa suositusten mukaisesti useammin (p=.050) kuin suositukseen yltämättömät nuoret. Enemmän liikkuvien ryhmässä ravitsemus oli suuntaa-antavasti parempaa kuin vähemmän liikkuvilla. Urheiluyläkoululaisten ravitsemus ei täysin vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksia. Terveyttä edistävien tapojen omaksumisessa on vielä parannettavaa, vaikka tulokset olivat väestötasoa parempia. Urheilijanuorten ravitsemukseen on panostettava, jotta se edistää heidän kasvuaan ja kehitystä, arjessa jaksamista ja urheiluharrastuksissaan kehittymistä.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2019
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201910314686Use this for linking
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share