Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin
Sääkslahti, A., Niemistö, D., Nevalainen, K., Laukkanen, A., Korhonen, E., & Finni Juutinen, T. (2019). Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin. Liikunta ja tiede, 56(2-3), 77-83. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-saakslahti_lowres.pdf
Julkaistu sarjassa
Liikunta ja tiedeTekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
© Liikuntatieteellinen Seura 2019.
Lasten fyysisellä ympäristöllä ja liikkumisen mahdollisuuksilla on yhteyttä lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään. Siihen liittyy myös lasten motoristen taitojen taso. Tämän tutkimuksen tarkoituksena
oli selvittää päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteyttä lasten motorisiin taitoihin. Tutkimukseen valittiin eri puolilta Suomea satunnaistetulla ryväsotannalla 37 päiväkotia. Satunnaistamisessa huomioitiin päiväkodin maantieteellinen sijainti sekä asukastiheys. Päiväkotien johtajat kuvasivat päiväkotinsa liikuntaolosuhteita suomalaiseen varhaiskasvatusympäristöön suunnitellulla kyselylomakkeella. Tutkimuspäiväkodeista yhteensä 1136 lapsen (tyttöjä 572; poikia 564, ikä 2–7-vuotta) motoriset perustaidot mitattiin TGMD -3 (Ulrich 2013) mittarilla. Sen lisäksi 4–7-vuotiaiden (n =509) taidot mitattiin myös KTK -mittarilla (Kiphard & Schilling 1974, 2007). Kuvailevien tietojen lisäksi liikuntaolosuhteiden ja motoristen taitojen välistä yhteyttä selvitettiin sekamallianalyysin avulla. Päiväkotien liikuntaolosuhteet vaihtelivat suuresti: oma liikuntasali puuttui 32 prosentilta päiväkoteja, piha-alueiden laajuus vaihteli merkittävästi (226–11 000 m2) ja vain noin puolella päiväkodeista (54 %) oli mahdollisuus liikkua metsäisessä maastossa. Myös liikuntakasvatuksessa oli vaihtelua, sillä liikuntakasvatuksen vuosisuunnitelma oli 54 prosentilla päiväkodeista. Ohjattujen liikuntatuokioiden määrä vaihteli 0,5–7 kertaan viikossa. Tutkituista liikuntaolosuhteista lasten motorisiin taitoihin olivat yhteydessä lasten ikä, sukupuoli, päiväkodin pihan alustojen lukumäärä sekä piha-alueen koko (käsittelytaitoihin) ja erilaiset pinnanmuodot (liikkumistaitoihin). Jatkossa varhaiskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota päiväkotien liikuntaolosuhteisiin, jotta varhaiskasvatuslain edellytykset kokonaisvaltaisen oppimisen edellytyksistä täyttyisivät.
...
Environmental and social conditions at preschools are associated with children’s physical activity (PA). Also, the development of motor skills (MS) is associated with the amount of PA. This study aimed to determine if childcare centre facilities and environmental conditions are associated with children’s MS. The study participants were 1,136 children aged 2 to 7 years attending early childhood education (ECE) at randomly selected Finnish day-care centres (N = 37). The head of each centre completed a questionnaire on the each centre’s physical and social conditions. All
children’s MS were measured with TGMD-3 test battery (Ulrich 2013) and 4–7-years old children with KTK test battery (Kiphard & Schilling 1974, 2007). Descriptive statistics describe the data. When examining the associations between MS and childcare center –related variables, hierarchical linear regression models were used. Results revealed variation in environmental and social condition between childcare centres: 32 % of centres did not have own gym, and size of the playground area varied substantially (226–11,000 m2), as did access to forests (54 %). Physical education (PE) varied also: 54 % of centres had yearly plan for PE and the amount of organized PE in a week varied from 0.5–7 times/ week. Measured conditions were associated with children’s MS as follows: children’s age, gender, the amount of surfaces. The size of yard associated with manipulative skills and shape of yard with locomotor skills. Based on these results there is need to pay attention for environmental and social conditions. Otherwise, there may be difficulties for early educators to achieve the targets of supporting children’s overall learning prerequisites, stated by Act of Early education.
...
Julkaisija
Liikuntatieteellinen Seura ryISSN Hae Julkaisufoorumista
0358-7010Asiasanat
Alkuperäislähde
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-saakslahti_lowres.pdfJulkaisuun liittyvä(t) tutkimusaineisto(t)
Sääkslahti, Arja; Niemistö, Donna; Laukkanen, Arto; Finni Juutinen, Taija; Lenoir, Matthieu; Cantell, Marja; Barnett, Lisa M. (2022). "Skilled Kids" study's research data. V. 31.5.2017. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/82137. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206303738Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/31252289
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Opetus- ja kulttuuriministeriöLisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ... -
Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin
Nevalainen, Kaisa (2017)TIIVISTELMÄ Nevalainen, Kaisa. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, ... -
Joogaharjoittelun vaikutukset lasten motorisiin taitoihin
Laird, Victoria (2023)Motorisilla taidoilla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla kehonosalla toteutettua liikettä, joka on tahdonalaista, opittua ja tavoitteellista. Joogaharjoittelu sisältää erilaisia fyysisiä ominaisuuksia haastavia asentoja, ... -
Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Tuomi, Tanja; Näppilä, Jarkko (2019)Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten ... -
Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen
Mörsky, Emmi; Mönkkönen, Tiia (2021)Uni on yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.