English language for greater good? : the attitudes of Jyväskylä University students towards English language in face-to-face fundraising

Abstract

F2F-varainkeruu, eli feissaus on hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttämä keino hankkia uusia kuukausilahjoittajia hyväntekeväisyystyölle. Feissauksessa varainkerääjät, feissarit, liikkuvat julkisilla paikoilla, kuten keskustassa, ja lähestyvät ihmisiä yrittäen mainostaa järjestöään ja saada ihmisiä liittymään kuukausilahjoittajiksi. Suomessa feissaus tapahtuu useimmiten suomeksi, mutta esimerkiksi Unicef käyttää työssään myös ulkomaalaisia feissareita, joiden feissauskieli on englanti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, millaisia asenteita Jyväskylän yliopisto-opiskelijoilla on englanninkielistä feissausta kohtaan. Tutkimus suoritettiin kyselyllä, jota kierrätettiin useiden Jyväskylän yliopiston ainejärjestöjen sähköpostilistoilla. Lisäksi kyselyyn hankittiin vastauksia yliopiston kirjastolla, jolloin opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kyselyyn paikan päällä. Yhteensä vastauksia tuli 255, ja edustettuja ainejärjestöjä oli karkeasti jaoteltuna 30, joten kyselyn osallistujamäärä saavutti riittävän koon, jotta tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää jossain määrin yleistettävinä edustajina yliopisto-opiskelijoiden asenteissa. Tuloksia analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysilla, sillä kyselyn tulokset toivat kvantitatiivista tietoa, ja asenteita lähdettiin tarkastelemaan prosenttien valossa. Oleellisin löydös numeroiden takaa oli se, että kieli sinänsä ei ole tärkeässä asemassa feissauksessa, vaan muut tekijät, kuten feissarin oma luonne ja edustama järjestö ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä. Englannin kieli ei kuitenkaan aiheuta vaikeuksia suomalaisille, ja asenteet englantia kohtaan feissaustilanteessa olivat hyvät. Näin ollen voidaan todeta, että englanti ei kielenä aiheuta vaikeuksia feissauksessa, ja ainakin yliopisto-opiskelijat ovat valmiita kohtaamaan englanninkielistä feissausta, mutta se ei myöskään tuo merkittävää lisäarvoa ja lisää feissauksen tuottavuutta, mutta ei myöskään vähennä sitä. Tämä tutkimus on kuitenkin vain pieni osa sitä, mitä tästä ilmiöstä voidaan tutkia, sillä feissausta ei ole kielten näkökulmasta tutkittu aiemmin, ja tässä tutkimuksessa keskitytään ainoastaan hyvin rajattuun ihmisjoukkoon.