Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHallila, Hanna
dc.date.accessioned2019-06-04T12:01:29Z
dc.date.available2019-06-04T12:01:29Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64329
dc.description.abstractSuomessa kielten opiskelu on aloitettu perinteisesti kolmannelta luokalta, joka on Euroopan viitekehyksessä verrattain myöhäinen aloitusaika. Varhennetun kieltenopetuksen puolesta puhuvat useat 2000-luvulla toteutetut neuropsykologiset tutkimukset ja niiden tulkinnat, jotka osoittavat aikaisemman aloituksen hyödyt mm. puheen sujuvuudessa sekä kognition kehittymisessä. Näihin perusteluihin nojaten hallitus päätti A1-kielen varhentamisesta, jonka myötä A1-kieli päätettiin aloittaa ensimmäiseltä vuosiluokalta viimeistään kevätlukukaudesta 2020 alkaen. Myös vuosiviikkotuntien määrää korotettiin kahdella. Varhentamista testattiin hallituksen Kärkihankkeella lukuvuonna 2018-29, jolloin koulut saivat määrärahoitusta varhennetun kielenopetuksen järjestämiseen. Kyseisen päätöksen myötä yhä useampi luokanopettaja tulee opettamaan kieliä alkuopetuksessa, sillä luokanopettajan katsotaan olevan muodollisesti pätevä opettamaan kaikkia alakoulussa opetettavia aineita, vaikka minkäänlaisia kieliopintoja ei olisikaan taustalla. Tämä ei kuitenkaan takaa opettajien valmiutta toteuttaa laadukasta kieltenopetusta. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli teemahaastatteluiden avulla selvittää niin alakoulun luokan- kuin kieltenopettajien valmius opettaa varhennettua englantia 1-2. luokkalaisille. Aineisto kerättiin alkuvuodesta 2019 Keski-Suomessa, ja yhteensä kuutta opettajaa haastateltiin aiheen tiimoilta. Tulokset osoittivat, että täydennyskoulutuksen tarve on suurta etenkin vanhemman koulukunnan opettajille, joiden omista kieliopinnoista on jo aikaa. Kaikki haastateltavat peräänkuuluttivat myös opettajankoulutuslaitoksen opetuksen uudistamista vastaamaan nykyistä tilannetta lisäämällä pakollisia kielipedagogisia opintoja osaksi luokanopettajan koulutusohjelmaa. Lisäksi opettajien välinen yhteistyö nousi suureen rooliin vastausten perusteella. Tutkimus luo pohjaa myös jatkotutkimusaiheille, joita varhennuksen myötä tarvitaan lisää.fi
dc.format.extent96
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otherearly language learning
dc.subject.otherELL
dc.subject.otherforeign language teaching
dc.subject.otherlanguage pedagogy
dc.title"Vähän heitettiin syvään päähän ja katottiin et uidaanko" : primary school teachers' readiness to teach early English to young learners
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906042937
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysoopettajankoulutus
dc.subject.ysokielen oppiminen
dc.subject.ysokieltenopettajat
dc.subject.ysoluokanopettajat
dc.subject.ysoaineenopettajat
dc.subject.ysoteachers
dc.subject.ysoteacher training
dc.subject.ysolanguage learning
dc.subject.ysolanguage teachers
dc.subject.ysoclass teachers
dc.subject.ysosubject teachers
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot