dc.contributor.author | Hallila, Hanna | |
dc.date.accessioned | 2019-06-04T12:01:29Z | |
dc.date.available | 2019-06-04T12:01:29Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64329 | |
dc.description.abstract | Suomessa kielten opiskelu on aloitettu perinteisesti kolmannelta luokalta, joka on Euroopan viitekehyksessä verrattain myöhäinen aloitusaika. Varhennetun kieltenopetuksen puolesta puhuvat useat 2000-luvulla toteutetut neuropsykologiset tutkimukset ja niiden tulkinnat, jotka osoittavat aikaisemman aloituksen hyödyt mm. puheen sujuvuudessa sekä kognition kehittymisessä. Näihin perusteluihin nojaten hallitus päätti A1-kielen varhentamisesta, jonka myötä A1-kieli päätettiin aloittaa ensimmäiseltä vuosiluokalta viimeistään kevätlukukaudesta 2020 alkaen. Myös vuosiviikkotuntien määrää korotettiin kahdella. Varhentamista testattiin hallituksen Kärkihankkeella lukuvuonna 2018-29, jolloin koulut saivat määrärahoitusta varhennetun kielenopetuksen järjestämiseen.
Kyseisen päätöksen myötä yhä useampi luokanopettaja tulee opettamaan kieliä alkuopetuksessa, sillä luokanopettajan katsotaan olevan muodollisesti pätevä opettamaan kaikkia alakoulussa opetettavia aineita, vaikka minkäänlaisia kieliopintoja ei olisikaan taustalla. Tämä ei kuitenkaan takaa opettajien valmiutta toteuttaa laadukasta kieltenopetusta. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli teemahaastatteluiden avulla selvittää niin alakoulun luokan- kuin kieltenopettajien valmius opettaa varhennettua englantia 1-2. luokkalaisille. Aineisto kerättiin alkuvuodesta 2019 Keski-Suomessa, ja yhteensä kuutta opettajaa haastateltiin aiheen tiimoilta.
Tulokset osoittivat, että täydennyskoulutuksen tarve on suurta etenkin vanhemman koulukunnan opettajille, joiden omista kieliopinnoista on jo aikaa. Kaikki haastateltavat peräänkuuluttivat myös opettajankoulutuslaitoksen opetuksen uudistamista vastaamaan nykyistä tilannetta lisäämällä pakollisia kielipedagogisia opintoja osaksi luokanopettajan koulutusohjelmaa. Lisäksi opettajien välinen yhteistyö nousi suureen rooliin vastausten perusteella. Tutkimus luo pohjaa myös jatkotutkimusaiheille, joita varhennuksen myötä tarvitaan lisää. | fi |
dc.format.extent | 96 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | early language learning | |
dc.subject.other | ELL | |
dc.subject.other | foreign language teaching | |
dc.subject.other | language pedagogy | |
dc.title | "Vähän heitettiin syvään päähän ja katottiin et uidaanko" : primary school teachers' readiness to teach early English to young learners | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201906042937 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Englannin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | English | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 301 | |
dc.subject.yso | opettajat | |
dc.subject.yso | opettajankoulutus | |
dc.subject.yso | kielen oppiminen | |
dc.subject.yso | kieltenopettajat | |
dc.subject.yso | luokanopettajat | |
dc.subject.yso | aineenopettajat | |
dc.subject.yso | teachers | |
dc.subject.yso | teacher training | |
dc.subject.yso | language learning | |
dc.subject.yso | language teachers | |
dc.subject.yso | class teachers | |
dc.subject.yso | subject teachers | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |