Auditiv kortikal aktivitet hos tvåspråkiga barn
Authors
Date
2019Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kehityksellisiä muutoksia kaksikielisten lasten kuuloaivokuoren herätevasteissa. Tutkimuksessa käytettiin elektroenkefalografia (EEG). Tutkimukseen osallistui 5–12-vuotiaita tyypillisesti kehittyneitä yksi- ja kaksikielisiä lapsia (n =26). Tutkimuksessa 5–8-vuotiaat yksi- ja kaksikieliset lapset yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi (n =16) ja 9–12-vuotiaat (n = 10) toiseksi ryhmäksi, jotta voitiin tarkastella lapsuudessa tapahtuvia muutoksia kuuloaivokuoren herätevasteissa. Lisäksi lapset jaettiin neljään ryhmään iän ja
kielitaustan perusteella (kaksikieliset 5–8-vuotiaat n = 8 ja 9–12-vuotiaat n = 5, sekä yksikieliset 5–8-vuotiaat n = 8 ja 9–12-vuotiaat n = 5), jotta voitiin tutkia eroavatko yksi- ja kaksikielisten lasten kuuloaivokuoren herätevasteet toisistaan. Lapsilta mitattiin kuulovasteet yksinkertaisille siniäänille. Ärsykkeet esitettiin vuorotellen vasempaan ja oikeaan korvaan ja ärsykkeiden välinen
aika satunnaistettiin 0,8 ja 1,2 ms:n välillä.
Tutkimustulokset osoittavat, että 5–8-vuotiaiden lasten kuulovaste eroaa 9–12-vuotiaiden kuulovasteesta. Vanhemmilla lapsilla esiintyi aikuisen vasteelle tyypilliset vasteet (N1 ja P2) 70–200 ms aikaikkunassa. Lisäksi nuorempien lasten P1-vasteet (40–100 ms) olivat vanhempien lasten vastaavia vasteita myöhempiä ja voimakkaampia. Kaksikielisten lasten vasteet erosivat yksikielisten lasten vasteista siten, että N2-vaste oli kaksikielisillä lapsilla aikaisempi kuin yksikielisillä molemmissa ikäryhmissä. Lisäksi vanhempien lasten vasteet (N1 ja P2) 70–200 ms
aikaikkunassa olivat yksikielisillä lapsilla voimakkaampia kuin kaksikielisillä.
Tutkimustulokset osoittavat, että kuuloaivokuoren toiminnassa tapahtuu kehityksellisiä muutoksia 5–12-vuotiailla lapsilla. Lisäksi yksi- ja kaksikielisten lasten kuulovasteet eroavat toisistaan, mikä antaa viitteitä siitä, että kaksikielisyys muokkaa kuulotiedon käsittelyä aivoissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että kaksikielisten lasten kuuloaivokuori säilyttää plastisuutensa yksikielisten lasten kuuloalueita pidempään.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29060]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Barns fysiska aktivitet, sömn och skärmtid i relation till familjens socioekonomiska ställning : en tvärsnittsstudie gjord på finska 3–4-åriga barn och deras föräldrar : SUNRISE Finland pilotstudie
Öhman, Lilja (2023)Background Previous research suggests that family background has an impact on children's health behaviors such as the amount of physical activity (PA), sleep, and screen time. One factor in family background that is ... -
“From now and again he would fall behind in one of the languages...”: parents' views on their Finnish-English bilingual children's use of languages
Haustola, Milla (2019)Kaksikielisyys on tänä päivänä yleinen ilmiö globalisaation sekä ihmisten lisääntyneen maantieteellisen liikkuvuuden myötä. Lisäksi yhä useammissa kodeissa käytetään rinnakkain kahta kieltä, ja täten lapset kuulevat arjessaan ... -
Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä maahanmuuttajalasten oman äidinkielen tukemisesta päiväkodissa
Hosionaho, Katariina; Pienimäki, Petra (2021)Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tuetaan maahanmuuttajalasten omaa äidinkieltä sekä millaista hyötyä oman äidinkielen tukemisesta on maahanmuuttajalapsille. Aineistonkeruu ... -
Kaksikielisten lasten kieli-identiteetti ja kokemukset kaksikielisyydestä : tapaustutkimus 6–9-vuotiaiden venäläis-suomalaisten lasten kieli-identiteetistä
Äyräs, Suvi (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten näkökulmaa heidän kaksikielisyydestään. Tutkimus tavoitteli myös lasten omia kokemuksia ja ajatuksia kahden kielen käytöstä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, millaisia ... -
Kaksimodaalisesti kaksikielisten lasten varhaisen leksikon määrällinen ja laadullinen kehitys
Vienonen, Anna-Reetta (2020)Tämän maisterintutkielman aiheena on varhainen leksikon määrällinen ja laadullinen kehitys kaksimodaalisessa kaksikielisyydessä. Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat useat yksilölliset tekijät kuten kieliympäristö ...