Tämän maisterintutkielman aiheena on varhainen leksikon määrällinen ja laadullinen kehitys kaksimodaalisessa kaksikielisyydessä. Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat useat yksilölliset tekijät kuten kieliympäristö ja omaksuttavan kielen status vähemmistö- tai valtakielenä. Kaksimodaalisen kaksikielisyyden tutkimusta on kuitenkin tehty vasta vähän ja lisää tutkimusta tarvitaan kaksimodaalisen kaksikielisyyden tyypillisen kehityksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.
Tutkielman aineisto koostuu kahden kuurojen vanhempien kuulevan lapsen varhaista leksikaalista kehitystä koskevista tiedoista. Omaksuttava kielipari tutkielman aineistoon osallistuvilla lapsilla on suomalainen viittomakieli ja suomen kieli. Aineisto on kerätty MCDI-menetelmällä. Tutkielmassa on sovellettu MCDI-menetelmää siten, että sen avulla voidaan arvioida sekä suomen kielen että suomalaisen viittomakielen leksikaalista kehitystä ja ymmärtämisen ensimerkkejä. Tutkielma on
toteutettu osana Jyväskylän yliopiston VIKKE-hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kyseessä on VIKKE-hankkeessa tehdyn työn ohella ensimmäinen kaksikielisille suunniteltu MCDI-sovellus. Aineistonkeruu on alkanut tammikuussa 2018 ja päättynyt helmikuussa 2020, ja aineistoa on kerätty kummaltakin lapselta useassa ikäpisteessä. Tämä tutkielma on siten pitkittäistutkimus.
Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia havaintoja voidaan tehdä KODA-lasten ymmärtämisen ensimerkkien esiintymisestä leksikon kehityksen eri vaiheissa ikävälillä 0;8-2;0? 2. Miten KODA-lasten ymmärtävä ja tuottava leksikko kehittyy määrällisesti ikävälillä 0;8-2;0? 3. Millaisia laadullisia piirteitä KODA-lasten sana- ja viittomavaraston kehityksessä on havaittavissa ikävälillä 0;8-2;0?
Tutkielman keskeisimpinä tuloksina voitiin havaita, että lasten leksikon määrällisessä kehityksessä merkittävää variaatiota. Ymmärtävän leksikon voitiin kuitenkin kummallakin lapsella havaita kehittyvän ennen tuottavaa leksikkoa. Molemmilla lapsilla oli nähtävissä merkittävän kasvun vaihe, eli sanastopyrähdys sekä ymmärtävän että tuottavan leksikon kehityksessä. Ymmärtävän leksikon merkittävän kasvun vaihe voitiin havaita tuottavan leksikon sanastopyrähdystä varhaisemmassa vaiheessa. Leksikon koostumuksen laadulliset piirteet kehittyvät määrällisiä piirteitä yhtenäisemmin. Kielen kehityksen varhaisessa vaiheessa lasten ymmärtävässä leksikossa oli runsaasti käännösvastineita. Eli lapset ymmärsivät useita samanmerkityksisiä lekseemejä sekä suomen kielellä että viittomakielellä. Tuottavassa leksikossa käännösvastineiden määrä oli selvästi pienempi. Tulokset viittaavat siihen, että kieliympäristössä esiintyvät kielikohtaiset erot saattavat näkyä enemmän tuottavan leksikon kehityksessä kuin ymmärtävän leksikon kehityksessä.
...
This master's thesis studies the early quantitative and qualitative development of the lexicon in bimodal bilingualism. The development of a child's language is influenced by several individual factors, such as the language environment and the status of the language as a minority or dominant language. However, more research is required on bimodal bilingualism and more research is needed to elucidate the typical development of bimodal bilingualism and the factors that influence it.
The material of the thesis consists of data on the early lexical development of hearing children of two deaf parents. The language pair acquired by the children participating in the thesis study is Finnish Sign Language and Finnish. The material was collected using the MCDI method. The MCDI method has been applied in the study in such a way that it can be used to assess the lexical development of both Finnish and Finnish Sign Language and the first signals of comprehension. The thesis is a part of the VIKKE
project of the University of Jyväskylä, which is funded by the Ministry of Education and Culture. In addition to the work done in the VIKKE project, this is the first MCDI application designed for bilinguals. Data collection has begun in January 2018 and ended in February 2020, and data have been collected from both children at several age points. This thesis is thus a longitudinal study.
The aim of the thesis is to answer the following research questions: 1. What observations can be made about the occurrence of the first signals of KODA children's comprehension at different stages of vocabulary development between the ages of 0;8-2;0? 2. How does the receptive and productive vocabulary of KODA children develop quantitatively between the ages of 0;8-2;0? 3. What qualitative features can be observed in the development of KODA children's word and sign vocabulary between the ages of 0;8-2;0?
As the main results of the thesis, a significant variation occurs in the quantitative development of children's lexicon. However, an receptive lexicon could be observed in both children to develop before a productive lexicon. Both children saw a phase of significant growth, i.e., a vocabulary spurt in the development of both an understanding and a productive vocabulary. A phase of significant growth in the receptive lexicon could be observed at an earlier stage than the vocabulary spurt of the productive lexicon. The qualitative features of the composition of the lexicon develop more congruent than the quantitative features. In the early stages of language development, plenty of translation equivalents occurred in the children’s understanding vocabulary. In other words, the children understood several lexemes of the same meaning in both Finnish and Finnish Sign Language. In the productive vocabulary, the number of translation equivalents was clearly lower. The results suggest that language-specific differences in the language environment may be reflected more in the development of the productive lexicon than in the development of the receptive lexicon.
...
