Tarkkaavaisuusongelmien ilmeneminen lukemisen silmänliikkeissä

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten taitoa tunnistaa lyhyistä tehtävänannoista virke, joka oli olennainen tiedonhaun tehtävän suorittamiseksi. Tavoitteena oli tutkia, mitkä kognitiiviset tekijät selittävät tavoitteellista lukemista, mitkä silmänliikkeiden mitat heijastavat tavoitteellista lukemista ja miten tarkkaavaisuusongelmat näkyvät lukemisen tavoissa. Tähän tutkimukseen, jonka aineisto oli osa eSeek-hanketta, osallistui yhteensä 164 oppilasta, joista 52:lla oli pulmia tarkkaavaisuudessa. Tehtävänannot koostuivat neljästä lauseesta, joista yksi oli tiedonhaun kannalta relevantti ja yksi epärelevantti. Analyysimenetelmänä käytettiin lineaarista sekamallia, jonka avulla saatiin arvioidut reunakeskiarvot sekä näistä piirrettiin kuvaajat. Tulokset osoittivat, että oppilaat tunnistivat relevantit lauseet tehtävänannosta ja käyttivät niihin enemmän aikaa. Lukusujuvuudella oli merkittävin vaikuttaja kaikissa ensimmäisen katselukerran silmänliikkeisissä paitsi takaisinpaluissa. Tarkkaavaisuusongelmaiset tekivät vähemmän takaisinpaluita, joiden tekeminen johti suuremmalla todennäköisyydellä parempiin pisteisiin tiedonhauntehtävässä Tarkkaavaisuusongelmaisia tulisi opastaa monitoroimaan enemmän omaa lukemistaan, jolloin he esimerkiksi tarkistaisivat uudelleen lukemansa tekstin. Opettajien olisi tärkeää kannustaa oppilaita aina lukemaan uudestaan tärkeät kohdat tekstistä, jotta tällainen lukustrategia tulisi osaksi oppilaan toimintaa lukiessa ja tiedonhaussa.