dc.contributor.advisor | Bottas, Reijo | |
dc.contributor.author | Kosonen, Sanna | |
dc.date.accessioned | 2019-03-27T06:23:42Z | |
dc.date.available | 2019-03-27T06:23:42Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63293 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä yläkoulujen liikunnanopettajien työssään kokemaan turvattomuuden tunteeseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään liikunnanopettajan subjektiivista turvattomuuden tunnetta omien oppilaiden kanssa omilla oppitunneilla. Pro gradussa tutkitaan myös muun muassa ryhmäkokojen, erityisoppilaiden, huoltajien, fyysisen työympäristön ja opettajan oman oikeusturvan merkitystä koetun turvattomuudentunteen näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin Survey-tutkimuksella. Sähköinen linkki kyselyyn jaettiin LIITO ry:n jäsentietokantaan kuuluville 844 liikunnanopettajalle. Heistä 74 vastasi kyselyyn. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelman avulla. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliö (χ2) -testillä. Khiin neliö (χ2) -testi testaa ristiintaulukoitujen muuttujien yhteyttä toisiinsa. Keskiarvojen erojen testaukseen on käytetty pienelle aineistolle soveltuvaa Kruskal-Wallis-testiä. Mittarien luotettavuuden tarkasteluun käytettiin Cronbach alfa -kerrointa
Tutkimuksesta selviää, että merkittävimmät turvattomuuden tunnetta aiheuttavat tekijät liittyvät fyysiseen työympäristöön, liikunnanopetuksen ryhmäkokoihin sekä uhkaavia tilanteita varten saadun koulutuksen puutteeseen.
Kyselyyn vastanneista vain 22 % koki fyysisen työympäristön olevan turvallinen – turvattomuuden tunnetta aiheuttivat erityisesti melu ja sisäilmaongelmat. Liian suuriksi koetut liikuntaryhmät painottuivat maantieteellisesti Etelä-Suomeen. Pohjois-Suomessa liikuntaryhmät koettiin 90 %:n mielestä sopivan kokoisiksi. Itä-Suomessa näin koki 100 %. Sen sijaan Etelä-Suomen liikunnanopettajista enää 48 % koki liikuntaryhmän koon sopivaksi. Vastaajista 81 % myös koki, etteivät he ole saaneet riittävästi koulutusta siitä, kuinka uhkaavissa tilanteissa tulisi toimia.
Tähän tutkimukseen osallistuneiden yläkoulun liikunnanopettajien osalta voidaan päätellä, etteivät he tunne suurta turvattomuudentunnetta työssään. Eniten sitä kuitenkin kokevat Etelä-Suomessa työskentelevät liikunnanopettajat. | fi |
dc.description.abstract | The aim of this study was to identify the factors affecting the insecurity physical education teachers of secondary school experience in their work. The study examined the subjective feeling of insecurity the teachers experience with their own students during lessons. This master’s thesis examined also the effect class sizes, students with special needs, care-takers, physical working environment, and legal protection of the teacher have on the teachers’ feeling of insecurity.
A survey was conducted to collect the material for the study. An electronic link to the survey was distributed to the 844 physical education teachers belonging to the member database of LIITO ry, of which 74 responded to the survey. The material was analyzed with IBM SPSS Statistics 24 software. The statistical significance was measured with the chi-squared test (χ2). The chi-squared test (χ2) assesses the connection between cross-tabulated variables. Kruskal-Wallis test (suitable for small sample sizes) was used to measure the differences in averages. Cronbach alfa was used to determine the reliability of the indicators.
In this survey, the most significant factors inducing a feeling of insecurity were related to the physical working environment, to the class sizes of physical education, and to the lack of training for threatening situations.
Only 22% of the respondents felt that the physical working environment was safe – noise and quality of the indoor air were the main factors inducing a feeling of insecurity. The respondents considered the class sizes to be too large mainly in Southern Finland. In Northern Finland, 90% of the respondents were happy with class sizes; in Eastern Finland, a 100%. Instead, in Southern Finland only 48% of the respondents were happy with class sizes. 81% of the respondents felt that they had not received enough training on how to manage threatening situations.
It can be concluded that the physical education teachers of secondary school who responded to this survey do not feel great insecurity in their work. However, the teachers working in Southern Finland experience the greatest feeling of insecurity. | en |
dc.format.extent | 85 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | liikunnanopetus | |
dc.subject.other | työn turvattomuus | |
dc.title | Yläkoulun liikunnanopettajan työssään kokema turvattomuus | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201903271981 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | koululiikunta | |
dc.subject.yso | perusopetus | |
dc.subject.yso | liikuntakasvatus | |
dc.subject.yso | liikunnanopettajat | |
dc.subject.yso | turvattomuus | |
dc.subject.yso | yläkoulu | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |