Yläkoulun liikunnanopettajan työssään kokema turvattomuus

Abstract
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä yläkoulujen liikunnanopettajien työssään kokemaan turvattomuuden tunteeseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään liikunnanopettajan subjektiivista turvattomuuden tunnetta omien oppilaiden kanssa omilla oppitunneilla. Pro gradussa tutkitaan myös muun muassa ryhmäkokojen, erityisoppilaiden, huoltajien, fyysisen työympäristön ja opettajan oman oikeusturvan merkitystä koetun turvattomuudentunteen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin Survey-tutkimuksella. Sähköinen linkki kyselyyn jaettiin LIITO ry:n jäsentietokantaan kuuluville 844 liikunnanopettajalle. Heistä 74 vastasi kyselyyn. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelman avulla. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliö (χ2) -testillä. Khiin neliö (χ2) -testi testaa ristiintaulukoitujen muuttujien yhteyttä toisiinsa. Keskiarvojen erojen testaukseen on käytetty pienelle aineistolle soveltuvaa Kruskal-Wallis-testiä. Mittarien luotettavuuden tarkasteluun käytettiin Cronbach alfa -kerrointa Tutkimuksesta selviää, että merkittävimmät turvattomuuden tunnetta aiheuttavat tekijät liittyvät fyysiseen työympäristöön, liikunnanopetuksen ryhmäkokoihin sekä uhkaavia tilanteita varten saadun koulutuksen puutteeseen. Kyselyyn vastanneista vain 22 % koki fyysisen työympäristön olevan turvallinen – turvattomuuden tunnetta aiheuttivat erityisesti melu ja sisäilmaongelmat. Liian suuriksi koetut liikuntaryhmät painottuivat maantieteellisesti Etelä-Suomeen. Pohjois-Suomessa liikuntaryhmät koettiin 90 %:n mielestä sopivan kokoisiksi. Itä-Suomessa näin koki 100 %. Sen sijaan Etelä-Suomen liikunnanopettajista enää 48 % koki liikuntaryhmän koon sopivaksi. Vastaajista 81 % myös koki, etteivät he ole saaneet riittävästi koulutusta siitä, kuinka uhkaavissa tilanteissa tulisi toimia. Tähän tutkimukseen osallistuneiden yläkoulun liikunnanopettajien osalta voidaan päätellä, etteivät he tunne suurta turvattomuudentunnetta työssään. Eniten sitä kuitenkin kokevat Etelä-Suomessa työskentelevät liikunnanopettajat.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2019
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201903271981Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share