Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMetsäpelto, Riitta-Leena
dc.contributor.authorJääskeläinen, Matleena
dc.contributor.authorSillanpää, Emma
dc.date.accessioned2019-02-20T14:04:58Z
dc.date.available2019-02-20T14:04:58Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62908
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi opiskelevien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tunneälyä ja sen arviointia. Tavoitteena oli selvittää kansainvälisesti käytetyn tunneälymittarin (TEIQue) toimivuutta Suomessa sekä tutkia onko opettajaopiskelijoiden iällä, sukupuolella tai kognitiivisella älykkyydellä yhteyttä tunneälyyn. Tutkimuksen aineisto (n=297) on kerätty osana OVET-hanketta Jyväskylän, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen opettajaopiskelijoita. Tunneälyä mitattiin piirreteoreettisen tunneälyyn perustuvalla TEIQue Short Form –itsearviointilomakkeella. Kognitiivista älykkyyttä mitattiin matriisipäättelytestillä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä faktorianalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, t-testiä ja klusterianalyysiä. Tutkimuksessa tunneälymittari muodosti neljä faktoria (elämänmyönteisyys, läheisyys ihmissuhteessa, sosioemotionaaliset taidot ja jämäkkyys), jotka poikkesivat sisällöltään melko selvästi aiempien tutkimusten faktorirakenteesta. Nuorimmat vastaajat (18-19-vuotiaat) ilmaisivat alhaisempaa elämänmyönteisyyttä kuin hieman vanhemmat vastaajat (20-22-vuotiaat). Lisäksi nuorimmat vastaajat ilmaisivat alhaisempaa jämäkkyyttä kuin vanhemmat vastaajat (20-22 -vuotiaat sekä 23-vuotiaat ja sitä vanhemmat). Sukupuolierot tunneälyssä olivat vähäisiä. Tutkimuksen tulosten mukaan miehet ilmaisivat korkeampaa jämäkkyyttä kuin naiset. Kognitiivisen älykkyyden osalta korkeimmat pisteet saaneet vastaajat ilmaisivat alhaisempaa mukautumiskykyä kuin alhaisemmat pisteet saaneet. Aineistossa havaittiin kolme tunneälyprofiililtaan erilaista ryhmää (keskiarvoa korkeamman tunneälyn ryhmä, keskiarvoryhmä ja keskiarvoa matalamman tunneälyn ryhmä). Kokonaisuudessaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että opettajaksi opiskelevilla on korkea tunneäly.fi
dc.format.extent60
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherkognitiivinen älykkyys
dc.titleOpettajaksi opiskelevien tunneäly ja sen arviointi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201902201603
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysoopiskelijat
dc.subject.ysoopettajankoulutus
dc.subject.ysotunneäly
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot