Opettajaksi opiskelevien tunneäly ja sen arviointi

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi opiskelevien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tunneälyä ja sen arviointia. Tavoitteena oli selvittää kansainvälisesti käytetyn tunneälymittarin (TEIQue) toimivuutta Suomessa sekä tutkia onko opettajaopiskelijoiden iällä, sukupuolella tai kognitiivisella älykkyydellä yhteyttä tunneälyyn. Tutkimuksen aineisto (n=297) on kerätty osana OVET-hanketta Jyväskylän, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen opettajaopiskelijoita. Tunneälyä mitattiin piirreteoreettisen tunneälyyn perustuvalla TEIQue Short Form –itsearviointilomakkeella. Kognitiivista älykkyyttä mitattiin matriisipäättelytestillä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä faktorianalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, t-testiä ja klusterianalyysiä.

Tutkimuksessa tunneälymittari muodosti neljä faktoria (elämänmyönteisyys, läheisyys ihmissuhteessa, sosioemotionaaliset taidot ja jämäkkyys), jotka poikkesivat sisällöltään melko selvästi aiempien tutkimusten faktorirakenteesta. Nuorimmat vastaajat (18-19-vuotiaat) ilmaisivat alhaisempaa elämänmyönteisyyttä kuin hieman vanhemmat vastaajat (20-22-vuotiaat). Lisäksi nuorimmat vastaajat ilmaisivat alhaisempaa jämäkkyyttä kuin vanhemmat vastaajat (20-22 -vuotiaat sekä 23-vuotiaat ja sitä vanhemmat). Sukupuolierot tunneälyssä olivat vähäisiä. Tutkimuksen tulosten mukaan miehet ilmaisivat korkeampaa jämäkkyyttä kuin naiset. Kognitiivisen älykkyyden osalta korkeimmat pisteet saaneet vastaajat ilmaisivat alhaisempaa mukautumiskykyä kuin alhaisemmat pisteet saaneet. Aineistossa havaittiin kolme tunneälyprofiililtaan erilaista ryhmää (keskiarvoa korkeamman tunneälyn ryhmä, keskiarvoryhmä ja keskiarvoa matalamman tunneälyn ryhmä). Kokonaisuudessaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että opettajaksi opiskelevilla on korkea tunneäly.