Koulu-uupumuksen, masennusoireilun sekä ongelmakäyttäytymisen yhteys koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin toisen asteen opinnoissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin toisen asteen opiskelijoiden koulun keskeyttämiseen liittyvien ajatusten määrää sekä yhteyttä erilaisiin hyvinvoinnin pulmiin. Hyvinvoinnin pulmina tutkimuksessa tarkasteltiin koulu-uupumusta, masennusoireilua sekä ongelmakäyttäytymistä. Koulu-uupumuksen osalta tutkimuksessa tarkasteltiin kouluun liittyvää uupumusasteista väsymystä sekä koulutyöhön liittyvää kyynisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sukupuolen sekä koulutusmuodon (lukio / ammattiopisto) yhteyttä koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin. Lisäksi tutkittiin, onko hyvinvoinnin pulmien yhteys koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin erilainen tytöillä ja pojilla sekä lukiolaisilla ja ammattiin opiskelevilla nuorilla. Tutkimuskysymyksiin vastattiin määrällisin menetelmin (varianssianalyysi, GLM). Tutkimuksen osallistujat (n = 2859) opiskelivat joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ensimmäistä vuottaan ja tutkimusaineisto on kerätty neljältä eri paikkakunnalta. Tutkimus on osa laajempaa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hanketta. Tulosten mukaan suurimmalla osalla nuorista ei ole koulun keskeyttämiseen liittyviä ajatuksia. Toisaalta, noin 10 prosentilla nuorista keskeyttämiseen liittyviä ajatuksia oli usein tai erittäin usein. Ammattiin opiskelevista tytöistä 12,3 % kuului riskiryhmään koulun keskeyttämisen suhteen, eli heillä oli usein tai erittäin usein koulu- tai opintolinjan vaihtamiseen tai keskeyttämiseen liittyviä ajatuksia. Vastaavaan ryhmään lukiolaistytöistä kuului 8,2 %. Sekä ammattiin opiskelevista että lukiolaispojista vastaavaan ryhmään kuului 7,5 % opiskelijoista. Tytöillä koulutusmuoto vaikutti tilastollisesti merkitsevästi keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin niin, että ammattiin opiskelevilla tytöillä oli lukiolaistyttöjä enemmän keskeyttämiseen liittyviä ajatuksia. Hyvinvoinnin pulmien yhteys koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin näyttäytyi erilaisena riippuen sukupuolesta ja koulutusmuodosta. Tyttöjen osalta koulutusmuodolla ja kyynisyydellä oli kaksisuuntainen yhdysvaikutus keskeyttämisajatuksiin. Vaikka kyynisyys oli kaikkien sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien keskuudessa yhteydessä keskeyttämisajatuksiin, ammattiin opiskelevilla tytöillä tämä yhteys oli voimakkaampi kuin muilla opiskelijoilla. Kyynisyyden lisäksi myös masennusoireilu ja ongelmakäyttäytyminen olivat yhteydessä koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin. Nämä yhteydet eivät riippuneet sukupuolesta tai koulutusmuodosta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että kyyninen suhtautuminen koulutyöhön, masennusoireilu sekä ongelmakäyttäytyminen lisäävät koulun keskeyttämiseen liittyviä ajatuksia toisen asteen opinnoissa. Tutkimus vahvisti osaltaan aiempaa tutkimusta erilaisten hyvinvoinnin pulmien, etenkin koulu-uupumukseen liittyvän kyynisyyden, yhteydestä koulun keskeyttämiseen liittyviin ajatuksiin. Koulun keskeyttämiseen liittyvät ajatukset lisäävät koulun keskeyttämisen riskiä, joten niiden taus-taulla oleviin tekijöihin on syytä puuttua koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimus myös osoitti, että erityisesti ammattiin opiskelevien tyttöjen koulu-uupumuksen tunnistaminen ja varhainen tukeminen voisi ennaltaehkäistä koulupudokkuutta. Samoin masennusoireiluun sekä ongelmakäyttäytymiseen tulisi puuttua ja saada apua jo varhaisessa vaiheessa nuorten koulutuksessa pysymisen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseksi.