Motivation in secondary school English learning: Students’ views on their “ideal L2 selves”
Motivaatio on iso tekijä oppilaan taitojen kehittymisessä. Opiskelumotivaation tutkiminen on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2005 tunnettu psykolingvistiikan professori, Zoltán Dörnyei, loi teorian, The L2 motivational self system, jonka mukaan omien tulevaisuudensuunnitelmien konkretisointi vahvistaa motivaatiota. Siispä, jos oppilas on tietoinen siitä, mihin hän tulee englantia tulevaisuudessa käyttämään, hänen halunsa oppia kyseistä kieltä kasvaa. Dörnyei’n teoria perustuu mahdollisten omakuvien (possible selves) ja integroivan motivaation (integrative motivation) teorioille, ja se yhdistää halun integroitua johonkin tiettyyn yhteisöön ja kuvauksen omasta tulevaisuuden minäkuvasta.
Dörnyei’n teoria on hyvin hyödyllinen tutkittaessa oppilaiden kieltenopiskelun motivaatiota, ja sitä onkin hyödynnetty monessa tutkimuksessa. Yläasteikäisten opiskelumotivaation tutkimus on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi. Jos opettajat olisivat tietoisempia oppilaiden mielenkiinnonkohteista, opetusta voitaisiin kohdistaa paremmin vastaamaan oppilaiden tarpeita.
Tämä tutkimus hyödyntää kyseistä ajatusta, ja tutkii yläasteikäisten oppilaiden motivaatiota englannin kielen opiskelua kohtaan. Tutkimus toteutettiin essee muotoisena kirjoituksena eräällä varsinaissuomalaisella yläasteella, ja haastatteluun osallistui 17 seitsemäsluokkalaista. Haastattelussa oppilaita pyydettiin kuvittelemaan itsensä viiden vuoden kuluttua ja miettimään, miten englanti hyödyttää heitä koulussa ja vapaa-ajalla.
Haastatteluun vastanneista suurin osa tiesi tavoiteammattinsa sekä sen, mihin kouluun aikovat yläasteen jälkeen jatkaa. Oppilailla oli myös näkemys siitä, miten englanti voi heitä hyödyttää sekä koulussa että työelämässä. Suurimpana teemana esille nousi sosiaalisuus. Sosiaalinen media sekä englanninkielisten keskustelujen käyminen niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin kavereiden kanssa tuli moneen kertaan esille. Tulosten perusteella tutkimusryhmä oli hyvin perillä englannin kielen tärkeydestä sekä siitä, minkä tasoinen kielitaito heillä tulisi olla tulevaisuudessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
What motivates Finnish and South Korean students to study English?
Heikka, Erika (2019)Kandidaatin tutkielman aiheena on englannin kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio. Tutkinnan kohteena ovat suomalaiset ja eteläkorealaiset englannin kielen yliopisto-opiskelijat. Tutkimuksen tavoitteena on selittää, mitkä ... -
Finnish upper-secondary school students’ perspectives on the benefits of gaming for their English proficiency
Hemminki, Aleksi (2021)Digitaalisten pelien pelaaminen on Suomessa ja maailmalla yksi suosituimmista ja nopeimmin kasvavista vapaa-ajan harrastuksista. Suurin osa suomalaisista nuorista pelaa tai on joskus pelannut digitaalisia pelejä englanniksi, ... -
Learning English from digital games : Finnish upper secondary school students' perspective on game-enhanced language learning
Erkkilä, Matti (2017)Tietokoneilla, konsoleilla ja muilla laitteilla pelattavat digitaaliset pelit ovat nousseet niin Suomessa kuin maailmallakin yhdeksi suosituimmista lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajanviettotavoista. Suurin osa suomalaisista ... -
Foreign language anxiety toward the English language among Finnish primary school third and fourth grade students
Pulkkinen, Ella (2024)Kun ahdistus vierasta kieltä kohtaan tulee esiin oppimistilanteissa, puhutaan ilmiöstä nimeltä vieraan kielen kieliahdistus. Kieliahdistus ilmenee jokaisella oppijalla yksilöllisesti, mutta aiemmat tutkimukset aiheesta ... -
Classroom context's influence on students' willingness to communicate : a study of upper secondary school students' views
Kostiainen, Essi (2015)Suullisen kielitaidon harjoittelua vieraissa kielissä sekä asenteita sitä kohtaan on tutkittu melko paljon niin Suomessa, kuin muualla maailmassakin (ks. esim. Mäkelä 2005 tai Yli-Renko ja Salo-Lee 1991). Sen sijaan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.