Show simple item record

dc.contributor.authorHänninen, Anni
dc.contributor.authorKeppo, Niina
dc.date.accessioned2018-05-28T07:34:53Z
dc.date.available2018-05-28T07:34:53Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58149
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan lastentarhanopettajien kokemuksia lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta (vasu). Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ajatuksia lapsen vasu on herättänyt lastentarhanopettajissa sekä miten lapsen vasu näkyy päiväkodin arjessa. Aiheen tarkastelu on tärkeää, sillä lapsen uudistunut vasu on otettu käyttöön syksyllä 2017. Lapsen vasua on tutkittu aiemmin jonkin verran, mutta uudistuksen jälkeen tutkimuksia ei ole tehty. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna Keski-Suomen alueella ja siihen osallistui kahdeksan lastentarhanopettajaa. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluna ja aineiston analysoinnissa käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksestamme selvisi, että lapsen vasu on uudistuksen myötä tuonut lastentarhanopettajan työhön mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Lastentarhanopettajat ovat tuoneet lapsen vasun tavoitteet päiväkodin arkeen, arjen rutiinien sekä toiminnan suunnittelun kautta. Lastentarhanopettajien mielestä lapsen vasu on melko luonnollisena osana arkea sen yksinkertaisten ja arjesta nousevien tavoitteiden vuoksi. Lapsen vasuun kirjatut tavoitteet tulisi huomioida ja toiminta tulisi suunnitella niiden pohjalta. Lapsen vasu ja siihen liittyvien uudistusten yhdistäminen varhaiskasvatuksen arkeen on aikaa vievä prosessi. Lastentarhanopettajat kertoivat, että uudistuneen lapsen vasun laatiminen ja arkeen yhdistäminen vaatii harjoittelua, mutta uudistus on viemässä varhaiskasvatusta parempaan suuntaan.fi
dc.format.extent46
dc.language.isofi
dc.subject.otherlapsen varhaiskasvatussuunnitelma
dc.subject.otherkasvatusyhteistyö
dc.subject.otherpedagoginen dokumentointi
dc.title”Kaapista käyttöön” : lastentarhanopettajien kokemuksia lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201805282816
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineVarhaiskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineEarly Childhood Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi104
dc.subject.ysovarhaiskasvatus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record