Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKiviniemi, Anne-Laure
dc.contributor.authorOjala, Tiina
dc.date.accessioned2018-04-23T12:22:05Z
dc.date.available2018-04-23T12:22:05Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57727
dc.description.abstractTutkimuksen aiheena ovat erilaiset sanonnat sekä niiden kääntäminen. Teoriaosuudessa erittelemme ominaisuuksia sekä kriteerejä, joiden perusteella sanontoja voidaan tunnistaa ja luokitella. Näistä erilaisista luokista esittelemme tutkimuksemme kannalta tärkeimmät, jotka ovat; idiomi, idiomaattinen ilmaus sekä kollokaatio. Lisäksi tutustumme Pedro Mogorrón Huertan (2008) esittämiin erilaisiin käännösstrategioihin, joita sanontojen kääntämisessä voidaan hyödyntää. Vieraskielinen sanonta voidaan esimerkiksi kääntää kohdekielisellä, merkitykseltään vastaavalla sanonnalla, jolloin näiden kahden sanonnan välillä voi vallita joko totaalinen tai osittainen rakenteellinen ja sanastollinen vastaavuus. Jos taas sopivaa sanontaa ei kohdekielestä löydy, voidaan käännöksessä turvautua myös muihin strategioihin kuten parafraasiin tai suoraan käännökseen. Tutkimuksemme tavoitteena on analysoida, kuinka ranskalaisen kirjailija Marc Lévyn romaanin Et si c’était vrai… (2000) kappaleissa 4 ja 5 esiintyvät sanonnat on käännetty Titia Schuurmanin teoksesta laatimassa suomennoksessa Jospa se vain olisi totta… (2005). Tarkastelemme kriittisesti näitä kääntäjän valintoja sekä mahdollisia syitä valintojen taustalla. Tutkimuksessa käytettiin apuna kontrastiivista analyysia, eli vertailtiin alkuperäisteoksen sanontoja niiden suomennosten kanssa. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että lähes puolessa analysoiduista esimerkeistä (13/28), ranskankielinen sanonta oli korvattu parafraasilla. Vain 4 esimerkkiä oli käännetty täysin vastaavalla kohdekielen sanonnalla, ja loput 11 osittain vastaavalla sanonnalla. Totaalisen vastaavuuden omaavien sanontojen vähyys esimerkeistä voidaan selittää ranskan ja suomen kielen suurilla eroavaisuuksilla ja sillä, ettei näillä kielillä ole yhteisiä juuria. Parafraasien huomattavan suuri määrä puolestaan voi selittyä mahdollisesti kääntäjän tyylillisenä valintana. Kääntäjä ei välttämättä aina löydä kontekstiin sopivaa, sujuvaa kohdekielistä sanontaa. Tällöin parafraasin käyttö on perusteltua, jotta alkuperäisen sanonnan oikea merkitys säilyisi käännöksessä. Tutkimuksemme aineisto oli pieni, joka tulee huomioida tuloksia analysoidessa. On mahdollista, että muualla romaanissa on käytetty enemmän myös kohdekielisiä sanontoja suomennoksessa.fi
dc.format.extent18
dc.language.isofre
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherkääntäminen
dc.subject.othersanonnat
dc.subject.otheridiomi
dc.subject.otheridiomaattinen ilmaus
dc.subject.otherkollokaatio
dc.subject.otherMarc Lévy
dc.titleLes expressions figées et leur traduction en finnois dans « Et si c’était vrai… » de Marc Lévy
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201804232336
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRomaaninen filologia
dc.date.updated2018-04-23T12:22:05Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot