Poikkeavuuden kategorioita huumeita käyttävien naisten ryhmäkeskusteluissa
Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee huumeita käyttävien naisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia poikkeavuuden kategorioita naisten puheessa rakentuu, kun he keskustelevat palvelujärjestelmää koskevista kokemuksistaan ja kuinka he itse asemoituvat suhteessa näihin kategorioihin. Teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu sosiaalisesta konstruktionismista, etnometodologisesta kategorioiden tutkimuksesta sekä Dorothy E. Smithin kehittämästä institutionaalisesta etnografiasta. Tutkimuksessa todellisuutta lähestytään vuorovaikutuksessa rakentuvana ja neuvoteltavissa olevana. Kategoriat syntyvät sosiaalisessa toiminnassa ihmisten nimetessä ja luokitellessa ihmisiä ja asioita.
Tutkimus liittyy Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2016 käynnistyneeseen akatemiahankkeeseen ”Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevat naiset hyvinvointipalvelujärjestelmän muutoksessa”. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty dosentti Elina Virokannaksen osahanketta varten. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu viidestä ryhmä- ja kahdesta yksilökeskustelusta. Tutkimukseen osallistuneet naiset on tavoitettu erään huumeita käyttäville naisille suunnatun tukiryhmän kautta. Analyysimenetelmänä käytetään kategoria-analyysiä ja diskurssianalyyttistä lukutapaa. Keskeistä tutkimuksessa on institutionaalisen etnografian mukainen ajatus siitä, että tutkimuksen lähtökohtana toimivat ihmisten kokemukset omasta arkielämästään jossakin institutionaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksen perusteella naisten puheessa rakentui neljä poikkeavuuden kategoriaa: nisti ja narkomaani, palveluihin sopimaton, arvioinnin alainen äiti sekä alempiarvoinen ihminen. Nistiksi ja narkomaaniksi sekä palveluihin sopimattomaksi kategorisoituminen näyttäytyi naisten puheessa esimerkiksi palveluista ulossulkemisena ja huonompana kohteluna. Palveluihin sopimattomaksi ja arvioinnin alaiseksi äidiksi kategorisoituminen puolestaan näytti aiheuttavan naisille ehtoja ja vaatimuksia, jotka heidän tulisi järjestelmän silmissä täyttää. Alempiarvoinen ihminen -kategoriaan yhdistyi vahvoja häpeän ja leimautumisen tunteita. Naiset asemoivat itseään kolmeen ensimmäiseen kategoriaan, mutta alempiarvoinen ihminen -kategoriaan asemoituminen näyttäytyi vähäisempänä. Toisaalta naisten asemoituminen näyttäytyi ennemminkin pakon sanelemana, sillä tutkimuksessa korostui naisten vähäiset mahdollisuudet estää tai vastustaa poikkeavaksi kategorisoitumista. Tutkimuksen johtopäätöksissä poikkeavuuden kategorioita tarkastellaan institutionaalisen etnografian hallinnan suhteet -käsitteen avulla. Hallinnan suhteilla tarkoitetaan nykyaikaisiin yhteiskuntiin kuuluvia tekstuaalisvälitteisiä organisoinnin muotoja, jotka sääntelevät naisten elämää. Tutkimuksen perusteella poikkeavuuden kategoriat paitsi ilmentävät hallinnan suhteita, ovat myös seurausta niistä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Rikostaustaisten naisten oman elämänsä jäsennykset : päihteidenkäytön, väkivallan ja äitiyden kertomuksia
Salovaara, Ulla (2014)RIKOSTAUSTAISTEN NAISTEN OMAN ELÄMÄNSÄ JÄSENNYKSET - päihteidenkäytön, äitiyden ja väkivallan kertomuksia Salovaara, Ulla Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän ... -
Nahkatakkinen tyttö : Sanna Marinin representaatiot ulkonäköön keskittyvässä uutisoinnissa
Karapalo, Kia (2023)Ammattiroolit ja niihin liittyvät odotukset ovat muuttumassa suomalaisessa yhteiskunnassa vähitellen modernimpaan suuntaan esimerkiksi sen suhteen, kuka ja minkä näköinen henkilö missäkin ammatissa ja asemassa voi toimia. ... -
Tuntematon päihde : sotilaiden päihteiden käyttö toisen maailmansodan aikana
Heikkilä, Aino (2017)Tämä tutkielma käsittelee sotilaiden päihteiden käyttöä toisen maailmansodan aikana. Lähdeaineistona on käytetty muistelmateoksia sekä Kansa taisteli -lehden artikkeleita. Työssä on myös siteerattu sotaa käsittelevistä ... -
Huumeita käyttävän henkilön leimattu identiteetti
Syrjämäki, Johanna (2022)Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee huumeita käyttävien henkilöiden leimatuksi tulemisen kokemuksia. Tutkielma pyrkii selvittämään, millainen on huumeita käyttävän henkilön leimattu identiteetti ja millaisia vaikutuksia ... -
Eriarvostava yksikielisyys
Kuoppa, Katja (2019)Tutkielma tarkastelee peruspalveluissa sekä maahanmuuttotaustaisille henkilöille suunnatuissa palveluissa esiintyviä kieli-ideologioita ja niiden seurauksellisuutta. Tutkielman tehtävänä on selvittää, mitä kieli-ideologioita ...