Rikostaustaisten naisten oman elämänsä jäsennykset : päihteidenkäytön, väkivallan ja äitiyden kertomuksia
RIKOSTAUSTAISTEN NAISTEN OMAN ELÄMÄNSÄ JÄSENNYKSET
- päihteidenkäytön, äitiyden ja väkivallan kertomuksia
Salovaara, Ulla
Pro gradu -tutkielma
Sosiaalityö
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
Syksy 2014
Ohjaajat: Tuija Kotiranta ja Marita Husso
124 sivua, 4 liitettä
TIIVISTELMÄ
Rikosseuraamuksiin tuomittujen naisten määrä on kasvanut muutaman vuosikymmenen aikana merkittävästi. Naisia rikoksiin altistavat syyt, heidän sosiaaliset ongelmansa sekä kuntoutumis- ja toipumisprosessinsa on miesenemmistöstä poikkeava. Rikos- ja päihde-taustaiset naiset ovat tiukemman kulttuurisen määrittelyn kohteena, minkä vuoksi heidän häpeätaakkansa voi olla painavampi kuin vastaavassa tilanteessa olevalla miehellä.
Tämän tutkielman kohteena ovat rikostaustaisten naisten erilaiset tavat jäsentää elämäänsä ja kulttuurista todellisuuttaan. Selvitän myös miten he sijoittavat itsensä ja muut osaksi sosiaalista maailmaa, tekevät erotteluja sekä arvottavat ryhmiin ja kate¬gorioihin kuulumista sekä niihin liittyviä kulttuurisia normeja ja merkityksiä. Tutkimuskysymykset ovat: (1) Minkälaisia jäsenyyksiä ja eron paikkoja puheissa tuotetaan? (2) Miten valittu jäsenyys suuntaa rikostaustaisten naisten jäsennyksiä ja valintoja? (3) Millaisia jäsenyyksiä, osalli-suuksia ja osattomuuksia kategorisoinnit tarjoavat eli mitä funktioita kategorioilla on nais-ten elämässä?
Tutkimusaineistona ovat kahdeksantoista rikosseuraamuksiin tuomittujen naisten haastatte-lut. Iältään he olivat 21–55 -vuotiaita. Suurin osa oli haastatteluhetkellä suorittamassa ran-gaistusta vankilassa, ja osalle rikokset ja päihteet ovat historiaa. Heidät on tuomittu joko huumausaine-, omaisuus- tai henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Naisista kymmenellä on lapsia, yhteensä lapsia on 21. Useat ovat olleet sekä väkivallan uhreja että tekijöitä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kategoria-analyysia.
Olen tutkielmassani löytänyt neljä kategoriaa ja neljä suhtautumistapaa oman taustan ja normiyhteiskunnan välillä. Ne ovat erilaisuutta korostava, pikkuhiljaa muuttuva, itestä kiinni -periaatetta tunnustava ja tavallisempaan suuntaan menijä. Suhtautumistavat ovat tilannekohtaisia. Rikostaustaisen nai¬sen identiteetti on muuttuvaa ja yksilöllisesti varioita-vaa. Tutkielmani tulokset osoittavat, että päihderiippuvuudet altistavat naisia monentahoi-selle huono-osaisuudelle. Tuloksissa näkyy huono-osaisuuden kasautumista ja ylisukupol-visuutta, sekä monitahoista vaille jäämistä sisältäen kaltoinkohtelua ja traumaattisia koke-muksia. Käytännön ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä tulee näihin kiinnittää huomiota. Tulokset osoittavat myös, että monitahoisesta huono-osaisuudesta ja särkymisestä huoli-matta on aina toivoa. Naisten selviytymisen kannalta keskeisenä seikkoina näyttää olevan muutoksen mahdollisuuden tarjoaminen.
...
Muu nimeke
Päihteidenkäytön, väkivallan ja äitiyden kertomuksiaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Poikkeavuuden kategorioita huumeita käyttävien naisten ryhmäkeskusteluissa
Liuski, Suvi (2016)Tämä pro gradu -tutkimus käsittelee huumeita käyttävien naisten kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia poikkeavuuden kategorioita naisten puheessa rakentuu, ... -
Nahkatakkinen tyttö : Sanna Marinin representaatiot ulkonäköön keskittyvässä uutisoinnissa
Karapalo, Kia (2023)Ammattiroolit ja niihin liittyvät odotukset ovat muuttumassa suomalaisessa yhteiskunnassa vähitellen modernimpaan suuntaan esimerkiksi sen suhteen, kuka ja minkä näköinen henkilö missäkin ammatissa ja asemassa voi toimia. ... -
Riittävät tukitoimet lisäävät rikostaustaisten naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan
Salovaara, Ulla (Sosiaalityön tutkimuksen seura; Sosiaalipoliittinen yhdistys, 2020) -
Eriarvostava yksikielisyys
Kuoppa, Katja (2019)Tutkielma tarkastelee peruspalveluissa sekä maahanmuuttotaustaisille henkilöille suunnatuissa palveluissa esiintyviä kieli-ideologioita ja niiden seurauksellisuutta. Tutkielman tehtävänä on selvittää, mitä kieli-ideologioita ... -
Kuritusta vai väkivaltaa? : kuritusväkivalta Helsingin Sanomien kuvaamana 1984-2020
Jyrinki, Viliina (2021)Tutkimuksessa tarkastellaan kuritusväkivaltaa Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 1984–2020. Tarkoituksena on selvittää, mitä ja miten kuritusväkivallasta kirjoitetaan sekä millaista asemaa vanhemmalle ja lapselle ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.