Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastuksen yhteys aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen : retrospektiivinen tutkimus reserviläisten liikunta-aktiivisuudesta lapsuudesta aikuisuuteen

Abstract

Kaunisto Antti. 2016. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastuksen yhteys aikuisiän liikuntaaktiivisuuteen: Retrospektiivinen tutkimus reserviläisten liikunta-aktiivisuudesta lapsuudesta aikuisuuteen. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 65 s., 1 liite. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsuuden ja nuoruuden organisoidun vapaa-ajan liikunnan ja kilpaurheilun yhteyttä aikuisiän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lapsuuden organisoidun liikunnan ja kilpaurheilun yhteyttä nuoruuden organisoituun liikuntaan osallistumiseen ja kilpaurheiluun. Tutkimuksen aineisto koostui 792 reserviläisen vastauksista ja se kerättiin kyselylomakkeella vuonna 2015 osana reserviläisten toimintakykytutkimusta. Aineiston esittelyyn analysointiin käytettiin frekvenssejä, prosenttijakaumia, ristiintaulukointia, Pearsonin khiin neliö -testiä ja kontingenssikerrointa. Tutkimuksen tulosten perusteella organisoituun liikuntaan ja kilpaurheiluun osallistuminen lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Lapsuudessa organisoituun liikuntaan ja kilpaurheiluun osallistuneista lähes puolet liikkui aikuisiällä vähintään kolmesti viikossa vapaa-ajallaan. Vastaavasti aikuisena liikunnallisesti aktiivisista kolme neljästä oli osallistunut lapsuudessa organisoituun liikuntaan ja neljä viidestä kilpaurheiluun. Sen sijaan organisoituun liikuntaan osallistuminen lapsuudessa ei ollut yhteydessä nuoruuden organisoituun liikuntaan. Verrattaessa lapsuuden ja nuoruuden osallistujamääriä, nuoruudessa enää vain reilu kymmenesosa organisoituun liikuntaan osallistuneista ja viidesosa kilpaurheiluun osallistujista osallistui organisoituun liikuntaan. Tästä huolimatta nuoruuden organisoituun liikuntaan osallistumisella näytti olevan kuitenkin yhteyttä aikuisiälle, sillä heistä kaksi kolmesta liikkui aikuisiällä vähintään kolmesti viikossa vapaa-ajallaan. Huomattavaa oli myös se, että organisoituun liikuntaan viikoittain lapsuudessa tai nuoruudessa osallistuvat olivat todennäköisemmin liikunnallisesti aktiivisia aikuisiällä, kuin ne jotka eivät osallistuneet organisoituun liikuntaan lapsuudessa tai nuoruudessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisoidun liikunnan ja kilpaurheilun vaikutukset aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen kasvavat yhä suuremmaksi, mitä pidemmälle niiden harrastaminen jatkuu nuoruudessa. Nämä havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Puolustusvoimissa ja muissa nuorten kasvatustehtäviin osallistuvissa organisaatioissa olisi tärkeä tiedostaa nämä havainnot ja yrittää löytää keinoja nuorten organisoidun liikunnan ja kilpaurheilun tukemiseen.

Kaunisto, Antti. 2016. Childhood and Adolescence Organized Sports as Predictors of Adulthood Physical Activity: Retrospective Study of Reservists’ Physical Activity from Childhood to Adulthood. Department of Sport Science. University of Jyväskylä. Master’s thesis. 65 pp., 1 appendix. The purpose of this study was to examine whether childhood and adolescence participation in organized leisure-time sports and competitive sports in childhood and adolescence were related to participation in leisure-time physical activity in adulthood. In addition, the study examined how participation in organized leisure-time sports and competitive sports in childhood are in association with participation in organized and competitive leisure-time sports in adolescence. The data of the study were collected with a questionnaire as part of reservists’ performance research in 2015 and they consisted of 792 reservists. The data were statistically analyzed with frequencies, percentages, cross-tabulations, Pearson's chi-square– test and contingency coefficient. The results of the study indicate that participation in organized sports and competitive sports in childhood and adolescence have positive association on adulthood leisure-time physical activity. Almost half of those who participated in childhood to organized sports and competitive sports are physically active in adulthood at least three times a week in leisure time. Physical activity in adulthood and childhood seem to be related since over three in four thirds of physically active adults had participated in organized sports in their childhood and four in five had taken part in competitive sports. When compared to the number of participants in childhood, only a little over a tenth of organized sports participants and every fifth of competitive sports participants continue participating in organized sports in adolescence. However, participation in organized sports in adolescence seems to have positive association on physical activity in adulthood; two thirds of adolescence organized sports participants were physically active in adulthood at least three times a week in leisure-time. A remarkable result was also that those who had participated in organized sports in childhood or in adolescence gave higher estimations of their physical activity in adulthood than those who hadn’t participated in organized sports in childhood or in adolescence. The conclusion of this study is that the longer the participation in organized sports or competitive sports continues in adolescence, the higher the possibility of being physically active in adulthood. The obtained results are consistent with previous studies. It would be important that the Finnish Defence Forces and other youth educational organizations are aware of these findings and try to find resources to increase adolescences’ physical activity.