"Kirjottaminen oli helpompaa mut lukeminen oli vaikeeta" : ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten identiteettien rakentuminen oppijoina

Abstract

TIIVISTELMÄ Jokinen, Marika 2016. ”Kirjottaminen oli helpompaa mut lukeminen oli vai- keeta”. ADHD –diagnoosin saaneiden nuorten identiteettien rakentuminen oppijoina. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on melko yleinen kouluikäisil- lä lapsilla ja nuorilla. Noin 5% :lla 6-18 –vuotiaista on ADHD –diagnoosi. ADHD:n vaikutukset koulunkäyntiin ilmenevät esimerkiksi vaikeuksina sosiaa- lisessa vuorovaikutuksessa, tarkkaavuuden ylläpitämisessä ja sääntöjen nou- dattamisessa. ADHD–diagnoosin saaneista oppilaista noin 70-80%:lla on todet- tu myös jonkinasteinen oppimisvaikeus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia identiteettejä ADHD– diagnoosin saaneet nuoret rakensivat itselleen oppijoina. Tutkimuksessa selvi- tettiin, miten nuoret arvioivat oppimistaan ja miten he selittivät sitä. Tutkimuk- sessa käytetty aineisto koostui 11-16 -vuotiaiden ADHD–diagnoosin saaneiden nuorten teemahaastatteluista (N=13). Tutkimus oli laadullinen ja aineisto analy- soitiin diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoret arvioivat oppimistaan joko to- teavasti, tunnepitoisesti, todistellen tai välttelevästi. He selittivät oppimisensa riippuvan joko pysyvistä ominaisuuksistaan, omasta toiminnastaan ja mielialas- taan tai ulkoisista olosuhteista. Oppimistaan arvioidessaan nuoret rakensivat identiteettiään vaihtoehtoisesti omista kyvyistään tietoisina, tunteiden hallitse- mina, hyvinä ja normaaleina oppijoina. Selittäessään oppimistaan nuoret raken- sivat osaajan tai osaamattoman, oman oppimisen asiantuntijan sekä olosuhteis- ta riippuvaisen oppijan identiteettejä.