Turvapaikanhakijoiden opettajien ammatilliset identiteetit ja kielikäsitykset

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten turvapaikanhakijoiden opettajat kuvaavat ammatillisia identiteettejään. Identiteettiä tarkastellaan opettaja-opiskelijasuhteen, työn haasteiden ja kieleen liittyvien käsitysten näkökulmista. Lisäksi tutkitaan sitä, miten käytännön opetustyö heijastelee opettajan kielikäsityksiä. Tutkimus on osa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen Jag bor i Oravais -tutkimushanketta, jota rahoittaa Svenska kulturfonden. Tutkimus on otteeltaan laadullinen ja lähestymistavaltaan etnografinen. Siihen osallistui kahdeksan opettajaa, jotka työskentelivät eri-ikäisten turvapaikanhakijoiden opetuksen parissa Pohjanmaalla. Haastatteluista ja kenttäpäiväkirjoista koostuva aineisto kerättiin syksyllä 2015, ja se analysoitiin narratiivisesti. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että osa opettajista omaksuu ystävän identiteetin, toiset samaistuvat kasvattajan rooliin ja osa pitää etäisyyttä opiskelijoihin. Myös opettajien kokemat haasteet sekä toimijuuden ja riittämättömyyden tunteet ovat keskeisiä identiteettiä muovaavia tekijöitä. Tuloksista selviää myös, että opettajien käsitykset kielestä sekä kielenoppimisesta ja -opettamisesta vaihtelevat funktionaalisuuden ja kielioppikeskeisyyden jatkumolla. Opettajien kielikäsitykset ja heidän käytänteensä eivät kuitenkaan täysin kohtaa. Tutkimus osoittaa, että niin aloittelevat kuin kokeneetkin turvapaikanhakijoiden opettajat tarvitsevat tukea ammatillisen identiteettinsä rakentamiseksi. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota tietoisen identiteettityön mahdollisuuksiin ja hyvin perustellun ammatillisen identiteetin muotoutumiseen. Lisäksi työyhteisön kollegiaalinen yhteistyö ja opettajien oma toiminta ovat keskeisiä ammatillisen identiteetin rakentumisessa.

I den här undersökningen utforskas hur lärare för asylsökande beskriver sina professionella identiteter. Identiteterna granskas ur följande synvinklar: relationen mellan lärare och studerande, utmaningarna i arbetet och språkuppfattningarna. Ytterligare undersöks hur lärarens språkuppfattningar syns i det praktiska undervisningsarbetet. Den här undersökningen är en del av projektet Jag bor i Oravais som genomförs av Centralen för tillämpad språkforskning och finansieras av Svenska kulturfonden. Undersökningen är kvalitativ och den utnyttjar det etnografiska betraktelsesättet. I undersökningen deltog åtta lärare som undervisade asylsökande av olika ålder i Österbotten. Intervjuerna och observationen utfördes på hösten 2015 och de analyserades med narrativ analys. Forskningsresultaten visar att några lärare tillägnar sig en identitet som vän, en del identifierar sig med en omtänksam uppfostrare och några vill ta avstånd från sina studerande. Identiteten formas ytterligare av de upplevda utmaningarna samt känslorna av kompetens och otillräcklighet. Resultaten visar också att lärarnas uppfattningar om språk, språkinlärning och språkundervisning varierar på skalan från funktionell till grammatisk inriktning. Dock motsvarar uppfattningarna och undervisningspraxis inte alltid varandra. Den här undersökningen bevisar att både nybörjare och erfarna lärare för asylsökande behöver stöd för att bygga sina professionella identiteter. Det ska vara möjligt att göra medvetet identitetsarbete i lärarutbildning och fortbildning. Dessutom spelar det kollegiala samarbetet i arbetsgemenskapet samt egen verksamhet essentiella roller när läraren bygger sin identitet.