Myöhään ilmenevä ja kompensoituva lukivaikeus: ennustaminen opettajan arvioiden avulla

Abstract

TIIVISTELMÄ

Mikkonen, Mirva. MYÖHÄÄN ILMENEVÄ JA KOMPENSOITUVA LUKIVAIKEUS: ENNUSTAMINEN OPETTAJAN ARVIOIDEN AVULLLA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, 48 sivua. Ohjaaja: Torppa Minna

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajat arvioivat oppilaidensa toisen luokan lukutaitoja ja tunnistivat mahdollisia ongelmia lukutaidoissa tai oppilaan toiminnassa. Näiden pohjalta selvitettiin, toimivatko opettajien arviot oppilaiden kahdeksannen luokan taitojen ennustajina. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeusryhmien (ei lukivaikeutta, myöhään ilmenevä lukivaikeus, kompensoituva lukivaikeus ja pysyvä lukivaikeus) yhteyttä opettajan arvioimaan oppilaan lukutaitoon sekä tehtävää välttävään käyttäytymiseen toisella luokalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa lukivaikeuden kehityksellisten, eli kompensoituvan ja myöhään ilmenevän lukivaikeuden ryhmien tunnistamiseksi. Aiemmista lukivaikeusryhmiä tarkastelleista tutkimuksista poiketen, tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien arvioita oppilaiden taidoista sekä tehtävää välttävästä käyttäytymisestä. Tutkimuksen aineisto koostui 182 lapsen (89 tyttöä, 93 poikaa) opettajien arvioista, jotka on kerätty lasten osallistuessa vanhempiensa kanssa Jyväskylän yliopiston Lapsen Kielen Kehitys (LKK) -pitkittäistutkimukseen (1993–2011). Lapset jakautuivat riskiryhmään (n=101) ja kontrolliryhmään (n=81). Edelleen lapset jaettiin neljään ryhmään heidän toisen ja kahdeksannen luokan lukivaikeusstatuksensa mukaisesti: 1) ei lukivaikeutta (n= 131), 2) myöhään ilmenevä lukivaikeus (n= 19), 3) kompensoituva lukivaikeus (n= 11), 4) pysyvä lukivaikeus (n= 21). Aineisto koostui oppilaille toisella ja kahdeksannella luokalla tehdyistä taitotesteistä sekä kahdesta opettajille suunnatusta, oppilaan toisen luokan lukutaitoja sekä työskentelystrategioita arvioivasta kyselylomakkeesta. Tulosten perusteella opettajat tunnistivat oppilaiden taitoja hyvin ja heidän raporteistaan nousi esiin erityisiä myöhään ilmenevän ja kompensoituvan lukivaikeuden ryhmien lukutaitoihin liittyviä ongelmakohtia. Opettajien arviot työskentelystrategioista eivät erottaneet yhtä selvästi lukivaikeusryhmiä toisistaan, mutta ne osoittivat pysyvän lukivaikeusryhmän oppilaiden toimineen muita useammin tehtävää välttävästi, mikä tukee aiempien tutkimusten tuloksia. Tulosten perusteella opettajien arviot eivät tuoneet uutta tietoa taitotestien rinnalle eikä toisen luokan taitoarvioiden perusteella voitu ennustaa kahdeksannen luokan taitoja. Oppilaantuntemusta kannattaa kuitenkin hyödyntää, sillä opettajien oppilaistaan antama tieto voi olla hyödyllinen lisätieto monenlaisissa oppimiseen liittyvissä tutkimuksissa. Lisäksi tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten esiintuomaa tarvetta seurata lukutaitojen kehitystä myös varhaisten kouluvuosien jälkeen.

Avainsanat: lukivaikeus, lukusujuvuus, oppimismotivaatio, tehtävää välttävä käyttäytyminen, oppilaantuntemus