Lapsen kokeman minäpystyvyyden ja tehtävätilannekäyttäytymisen yhteys sekä matematiikan taitojen kehittyminen alkuopetusikäisillä
Authors
Date
2021Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Minäpystyvyyden uskotaan olevan keskeisessä osassa tarkasteltaessa lasten oppimismotivaatiota, käyttäytymistä oppimistilanteissa sekä taitojen kehittymistä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lapsen kokeman minäpystyvyyden yhteyttä käyttäytymiseen tehtävätilanteessa ja taitojen kehittymiseen matematiikassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolen yhteyttä minäpystyvyyden ja käyttäytymisen väliseen yhteyteen. Aineisto on peräisin Jyväskylän yliopiston FLARE-hankkeesta (2016–2018), johon osallistui noin 200 1.–3. luokkalaista oppilasta. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain 1. ja 2. luokan keväällä kerättyä aineistoa. Aineistoa kerättiin tietokoneavusteisella kyselyllä, haastatteluilla ja taitotesteillä. Analyysi suoritettiin korrelaatiokertoimien sekä hierarkkisen regressioanalyysin avulla.
Tulosten perusteella 1. luokan minäpystyvyys on yhteydessä sekä 1. että 2. luokan tehtävään suuntautuneeseen, mutta vain 1. luokan tehtävää välttävään käyttäytymiseen. Sukupuoli ei näyttänyt olevan yhteydessä minäpystyvyyden ja tehtävää välttävän käyttäytymisen yhteyteen. Sen sijaan sukupuoli oli yhteydessä minäpystyvyyden ja tehtävään suuntautuneen käyttäytymisen yhteyteen näkyen molemmilla positiivisesti, mutta pojilla voimakkaammin. 1. luokan tehtävää välttävä käyttäytyminen on yhteydessä lapsen 1. luokalla kokeman minäpystyvyyden ja 2. luokan taitojen väliseen yhteyteen, kun minäpystyvyys on korkea. Minäpystyvyyden ollessa matala yhteyttä ei ole. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että hyvä minäpystyvyys aikaansaa tehtävään suuntautunutta ja huono minäpystyvyys lisää tehtävää välttävää käyttäytymistä. Hyvä minäpystyvyys vähentää tehtävää välttävää käyttäytymistä ja parantaa taitojen kehittymistä, joten siihen on syytä kiinnittää huomiota.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24512]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Matematiikan taidot ja niihin yhteydessä olevat motivationaaliset tekijät
Könönen, Saara (2014) -
Sisäisen vahvuuden ja vahvuuden ihmissuhteissa yhteys matematiikan minäpystyvyyden muutokseen 3. luokalta 4. luokalle tytöillä ja pojilla
Jyrävä, Meri (2019)Tässä tutkimuksessa selvitetään sisäisen vahvuuden sekä vahvuuden ihmissuhteissa yhteyksiä matematiikan minäpystyvyyden muutokseen kolmannen luokan syksystä neljännen luokan syksyyn. Lisäksi tarkastellaan, ovatko nämä ... -
Ensimmäisen luokan matematiikan taitojen ennustaminen : lapsen varhaisten matematiikan taitojen ja temperamentin sekä kodin matemaattisen ympäristön vaikutus
Katisko, Mesi (2022)Jo ennen varsinaisia kouluvuosia lapset oppivat matemaattisia valmiuksia sekä taitoja, jotka ovat tärkeässä roolissa myöhemmin opetettavien matematiikan taitojen kannalta. Matematiikan taitojen kehitykseen vaikuttavat kodin ... -
Matematiikan minäpystyvyyden yhteys yhteen- ja vähennyslaskutaidon kehitykseen 2.-5. luokan oppilailla
Törö, Jenni-Kaisa (2017)Sujuva laskutaito on tärkeä arjentaito. Se luo myös pohjan korkeampien matemaattisten taitojen oppimiselle. PISA-testien yhteydessä on havaittu, että suomalaisilla oppilailla heidän minäpystyvyyskäsitys on yhteydessä ... -
Minäpystyvyyden ja motivaation yhteys laskusujuvuuteen 1.–3. luokilla
Lehmus, Kati; Lehmus, Satu (2020)Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minäpystyvyyden ja motivaation yhteyttä laskusujuvuuteen, niiden erillisiä selitysosuuksia sekä aiemman minäpystyvyyden ja motivaation yhteyttä myöhempään laskusujuvuuteen 1–3. ...