Tutkimus pyrkii selittämään Keski-Suomen alueella toimiviin maakuntajoukkoihin sijoi-tettujen reserviläisten sitoutumista, sen rakentumista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä kuten motivaatiota, vapaaehtoisuutta ja sosialisaatiota. Maakuntajoukot ovat puolustus-voimien kokoonpanoon kuuluvia joukkoja, jotka koostuvat vapaaehtoisista reserviläisis-tä. Aloittaessaan toiminnan reserviläiset allekirjoittavat laissa vapaaehtoisesta maanpuo-lustuksesta määritellyn määräaikaisen sitoumuksen, joka on kuitenkin niin haluttaessa purettavissa. Toiminta aloitetaan tyypillisesti omasta mielenkiinnosta puolustusvoimien toimintaa kohtaan, joka kumpuaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen mielletystä tärkey-destä sekä omista positiivisista muistoista varusmiesajalta tai onnistuneista kertaushar-joituskokemuksista. Maakuntakomppanioiden yhteisiä kertausharjoituksia järjestetään ainoastaan kerran vuodessa mikä vaikuttaa vastasitoutuneen sosialisaatioprosessiin hi-dastavasti tehden siitä jopa muutaman vuoden mi
ttaisen, näin samalla hidastaen itse sitoutumisen rakentumista. Erityisesti ongelmia ilmenee epäselvässä tehtävänmääritte-lyssä ja siihen liittyvissä ristiriidoissa. Sitoutuminen maakuntajoukoissa perustuu hy-väksyttyihin ja jaettuihin arvoihin, osallisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen eli affektiiviseen sitoutumiseen sekä normatiiviseen sitoutumiseen eli velvollisuudentun-toon, normien sisäistämiseen sekä yksilön maakuntajoukkoja kohtaa luomaan psykolo-giseen siteeseen tai sopimukseen. Vapaaehtoisten reserviläisten sitoutuminen kohdistuu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen itsessään, maakuntajoukkoihin ja – komppaniaan käsitteellisellä tasolla sekä omaan joukkueeseen, jonka rakenteen reserviläinen pystyy sopivan koon ja pysyvyyden takia hahmottamaan. Maakuntajoukoissa on havaittavissa sosiaalinen rakenne. Rakenteen uloin kehä koostuu itse sosialisaatioprosessista, jonka kesto on muutamien vuosien mittainen sekä sisemmästä sosiaalisen verkostoitumisen ytimestä, joka saavutetaan noin viiden vuoden sitoutumisen jälkeen jolloin reserviläinen kykenee hahmottamaan joukossa vallitsevan sosiaalisen rakenteen ja siihen kuuluvat ainutlaatuiset toimintatavat. Yksilön motivaatio toimintaa kohtaa kumpuaa erityisesti yhtenevästä arvomaailmasta, pyrkimyksestä sosiaalisiin kontakteihin ja ylpeydestä ylei-sesti hyväksyttävää toimintaa kohtaan, halusta kartuttaa omaa osaamista sekä muun muassa oman itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistamisesta.
...
