Pienituloisten subjektiivinen hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
Authors
Date
2020Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielmassa tarkastellaan pienituloisten henkilöiden subjektiivista hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, miten pienituloisten henkilöiden subjektiivinen hyvinvointi eroaa hyvin toimeentulevien kokemasta hyvinvoinnista. Tutkimuksen aineiston muodostaa European Social Surveyn vuoden 2012 Suomea koskeva aineisto, jota analysoidaan SPSS Statistic-tilastoanalyysiohjelman avulla. Analyysimetodeina hyödynnetään varianssianalyysia sekä kaksisuuntaista varianssianalyysia. Tutkielman teoreettisena näkökulmana toimii Erik Allardtin hyvinvointiteoria Having, loving, being, joka toimii myös kantavana temaattisena luokittelijana koko tutkielman ajan.
Tutkimuksessa ilmeni odotetusti, että pienituloiset henkilöt ovat yleisesti tarkasteltuna onnettomampia, kuin taloudellisesti hyvin toimeentulevat henkilöt. Myös siviilisääty sekä sukupuoli vaikuttivat onnellisuuteen. Iällä ei sen sijaan ollut tilastollista yhteyttä koettuun onnellisuuteen. Henkilöiden pääasiallisessa toiminnalla oli suuri merkitys koettuun onnellisuuteen; esimerkiksi pysyvästi työkyvyttömät olivat huomattavasti muita onnettomampia. Sosiodemografinen vertailu osoitti, että yleisen onnellisuuden perusteella pienituloisia henkilöitä ei voida pitää homogeenisena ryhmänä.
Tutkittaessa pienituloisten ja hyvintoimeentulevien onnellisuutta edistäviä tekijöitä, havaittiin että tulotaso yksin ei selitä koettua onnellisuutta. Tuloja enemmän subjektiiviseen hyvinvointiin positiivisesti vaikuttivat koettu terveys, sosiaaliset suhteet, yleistetty luottamus muihin ihmisiin, sekä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Itsensä toteuttaminen oli näistä hyvinvointimuuttujista kaikkein selkeimmin yhteydessä pienituloisten koettuun onnellisuuteen. Tämä noudattaa Allardtin hyvinvointiteoriaa, sekä aikaisemman muun tutkimuksen tuloksia.
Sosiaalityön kannalta tutkielma tuottaa tietoa pienituloisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Yhteisöllisyyden edistäminen, yksinäisyyden kokemuksen vähentäminen, sosiaalisten suhteiden lisääminen, sekä itsensä toteuttaminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta ja näitä tavoitteita tulisi hyvinvointipalveluilla edelleen edistää.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Salibandyvalmentajien asiantuntijuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Korsman, Jyri (2011) -
The working poor in a post-industrial welfare state: writings, interviews, policy documents
Jakonen, Mikko; Säilävaara, Jenny; Heikkinen, Eeva; Ikonen, Hanna-Mari (University of Jyväskylä, 2023)Materials concerning the working poor living in Finland. The materials consist of a) free-form writings and a background information sheet (both collected using Webropol survey tool), b) thematic interviews with low-income ... -
Tulotaso ja persoonallisuus hyvinvoinnin osatekijöinä : havaintoja pitkittäistutkimuksesta
Syrén, Susanne (2014)Aikaisempi tutkimus tulotason ja hyvinvoinnin yhteydestä on keskittynyt tarkastelemaan bruttokansantuotteen ja tuloarvioiden suhdetta hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa otetaan osaa hyvinvoinnin ja tulotason väliseen ... -
Mitä sinulle kuuluu? : lasten subjektiivisia kokemuksia omasta elämästään
Palomäki, Terhi (2011)Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa sellaista lapsuutta koskevaa tutkimusta, jossa on kuultu itse lapsia. Päämääränä oli selvittää, miten lapset itse kokevat oman elämänsä ja millaiset asiat ovat lapsen elämässä tärkeitä. ... -
Kumppanin työttömyyden yhteys yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin
Huhtala, Ville-Valtteri (2017)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää kumppanin työttömyyden yhteyttä yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkielman alussa paneudutaan subjektiivisen hyvinvoinnin mallintamiseen ja mittaamiseen ...