Pohjois-Karjala koostuu kolmesta seutukunnasta ja 13 kunnasta. Se on vajaan 165 000 asukkaan maakunta. Pohjois-Karjalaa on luonnehdittu omaleimaiseksi ja vetovoimaiseksi maakunnaksi. Tämän pro gradu -tutkielman päätehtävänä on tutkia Pohjois-Karjalan aikuisväestön liikunnan harrastamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Päätehtävä jäsentyy osakysymyksiksi, joiden avulla tarkastellaan muun muassa pohjoiskarjalaisten kunto- ja arkiliikunnan harrastamista, suosituimpia liikuntamuotoja ja liikuntapaikkojen käyttöä.
Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin 1500 Pohjois-Karjalan maakunnan asukkaalle vuosina 2005 ja 2015. Tutkimus rajattiin koskemaan aikuisväestöä. Vuoden 2005 aineiston otoksen määräksi täsmentyi 1439 henkilöä, kun taas vuoden 2015 otoksesta 1468 henkilöä oli aikuisia. Vuonna 2005 vastausprosentti oli 61 ja vuonna 2015 vastausprosentti oli 54.
Vuoden 2005 ja 2015 aineistojen tietoja on verrattu tutkimuksessa keskenään. Lisäksi vuoden 2015 aineiston t
uloksia arkiliikunnan ja kuntoliikunnan harrastamisesta sekä liikkumisen esteistä on verrattu keskeisimpien taustamuuttujien suhteen. Näitä taustamuuttujia ovat sosioekonomiset selitystekijät ja asuinolosuhteet.
Suosituimpia arkiliikunnan muotoja olivat vuonna 2005 ja 2015 kotityöt, kaupassa käynti ja postin haku. Kävelylenkkeily ja pyöräily olivat liikuntamuodoista suosituimpia. Lisäksi hiihto oli suosittua syksy-/talviaikaan. Kevyen liikenteen väylät oli liikuntapaikoista selvästi suosituin. Pohjois-Karjalan liikuntakulttuurin muutoslinjana näkyy liikuntapaikkojen käytön kasvaminen vuosien 2005 ja 2015 välillä. Sisäliikuntapaikkojen käyttö lisääntyi merkittävästi kymmenessä vuodessa. Lisäksi kuntosalin suosio kasvoi huomattavasti, mikä on näkyvä merkki kuntosalibuumista.
Erityisesti työttömät harrastivat niukasti kuntoliikuntaa. Merkittävin liikkumisen este oli ajanpuute. Se oli merkittävämpi liikkumisen este ansiotyössä käyvien ja opiskelijoiden/koululaisten keskuudessa kuin eläkeläisillä ja työttömillä. Liikuntaharrastuksen hinta oli työttömillä ja vähiten tienaavien ryhmässä merkittävin liikkumisen este. Perinteisemmät liikuntamuodot ovat tutkimusajanjaksossa menettäneet hieman suosiotaan. Nykyisessä liikuntakulttuurissa liikuntamuotojen kirjo on entistä suurempi.
...
North Karelia consists of three regional municipalities and thirteen municipalities. It is a region of nearly 165 000 inhabitants. North Karelia has been described as a characterful and attractive region. The main aim of this master’s thesis is to explore the physical activity of the adult population of North Karelia and the factors influencing it. The main task is organized into research questions with the help of which keep-fit exercise, everyday physical activity, the most popular forms of physical activity and the use of sport facilities are explored among other things.
The survey was conducted as a questionnaire. The survey was sent to 1 500 inhabitants of North Karelia in 2005 and 2015. The thesis focuses on the adult population. The sample of 2005 was made up of 1 439 adults and the sample of 2015, 1 468 adults. In 2005 the response rate was 61 per cent and in 2015 it was 54 per cent.
The data from 2005 and 2015 were compared. The results of the data from 2015 of doing keep-f
it exercise and everyday physical activity along with barriers to physical activity were compared with respect to the most essential background variables. These background variables are socio-economic explanatory factors and living conditions.
The most popular forms of everyday physical activity in 2005 and 2015 were housework, visiting shops and retrieving post. Walking and cycling were the most popular forms of physical activity. In addition, cross-country skiing was popular during autumn and winter. Pavements were clearly the most popular sports facility. In North Karelia the use of sports facilities has increased between 2005 and 2015. The use of indoor sports facilities increased significantly in the ten years. In addition, the popularity of going to the gym increased considerably which is a noticeable sign of a fitness boom.
The unemployed in particular did little keep-fit exercising. The most significant barrier to doing physical activity was the lack of time. It was a more significant barrier to doing physical activity among workers and students/schoolchildren compared to pensioners and the unemployed. The cost of physical activity was the most significant barrier to doing physical activity for the unemployed and for those who earn the least. The more traditional forms of physical activity became a little less popular during the research period. In the sports culture of today the variety of the forms of physical activity is bigger and bigger.
...
