Sukupuoli- ja seksuaalisuusdiskurssit eräässä terveystiedon 8. luokan oppikirjassa

Abstract

Oppikirjalla ja muilla koulun oppimateriaaleilla on koulussa valtaa: oppikirjat vaikuttavat sekä opetukseen että oppilaan ja opettajan käsityksen muodostumiseen oppisisällöstä. Kulttuurisesti rakentuneet konnotaatiot voidaan kuitenkin asettaa oppikirjassa myös kriittisen tarkastelun kohteeksi. Tutkimuksessani selvitän, millaisia diskursseja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitetään terveystiedon kahdeksannen luokan Voimaa. Terveystieto 8 –oppikirjassa, ja millaisessa suhteessa diskurssit ovat toisiinsa ja yhteiskuntaan. Koska oppikirjan kohderyhmä on vasta muodostamassa omaa identiteettiään aikuisuuden kynnyksellä, kouluympäristön tarjoamiin diskursseihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sukupuolen ja seksuaalisuuden teemat ovat toisaalta oleellisia paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle, sillä niistä annetut diskurssit vaikuttavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen todellisuuteen nyt ja tulevaisuudessa.

Käytän tutkimuksessani metodina kriittistä diskurssintutkimusta. Diskurssintutkimuksessa, kuten myös kriittisessä diskurssintutkimuksessa, keskeistä on ajatus kielestä sosiaalisena toimintana, diskurssina ja vallankäytön välineenä. Kieli on sosiaalisesti konstruktiivista: se, millä tavalla yksilöitä, ryhmiä ja ideoita kielellistetään, vaikuttaa ympäristön ja yhteiskunnan käsityksiin diskurssin kohteesta ja siten myös kohteen todellisuuteen, ja toisaalta todellisuus vaikuttaa jälleen kieleen. Kriittisen diskurssintutkimuksen tutkimusperinteen mukaan analyysini on kolmivaiheinen: ensin analysoin aineiston kielellisiä valintoja ja sitten tutkin tekstiä osana diskursiivisiä käytänteitä, eli osoitan, kuinka tekstin kielelliset valinnat ja muut analyysin havaintoni rakentavat erilaisia diskursseja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Viimeiseksi tarkastelen tekstin, diskurssikäytänteiden ja yhteiskunnallisten yhteyksien rakentumista.

Analyysini perusteella olen havainnut aineistossa neljä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvää diskurssia, joista yhden näen alisteisena toiselle diskurssille. Heterososiaalistava diskurssi rakentuu tekstissä hegemonia-asemassa, ja binaarisen eli kaksijakoista sukupuolijärjestelmää tukevan diskurssin näen heterososiaalistavan diskurssin aladiskurssina. Lisäksi tekstissä rakentuvat samanlaisuutta ja parisuhdetta korostavat diskurssit. Yleisesti ottaen tekstin rakentamat diskurssit muodostuvat annettuina ja piiloisina, ja tutkimukseni herättääkin ajatuksia siitä, pitäisikö opetuksessa ja oppikirjoissa sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoja käsitellä kriittisemmin ja lukijan ja oppilaan ennakko-odotuksia eksplisiittisemmin purkaen.