Tunnustuksellisuuden ilmeneminen eräässä peruskoulun uskonnon oppikirjassa

Abstract

Tarkastelen tässä tutkielmassa tunnustuksellisuuden ilmenemistä peruskoulun yhdeksännen luokan evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjassa Eeden Raamattu ja Etiikka. Määrittelen tutkimuksessani tunnustuksellisuuden Kähkösen (1976) ja Pyysiäisen (1982) näkemyksien pohjalta. Tunnustuksellisuuden voidaan katsoa teologisesta näkökulmasta tarkoittavan pyrkimystä vahvistaa lukijan uskonnollista identiteettiä tai pyrkimystä sitouttaa hänet tiettyyn uskontoon. Toisaalta pedagogisesta näkökulmasta tunnustuksellisuus voidaan nähdä uskontokuntasidonnaisuudeksi, jolloin tekstissä painottuvat tietyn uskonnon näkemykset.

Tarkastelen kahdesta oppikirjan luvusta, missä määrin erilaisia tunnustuksellisuuden asteita niissä esiintyy ja kuinka tunnustuksellisuus rakentuu. Erittelen myös, millaisissa aiheissa se korostuu. Menetelmiäni ovat sisällönanalyysi ja diskurssianalyysi, joilla pyrin selvittämään oppikirjan tekstien sisältöjä ja sisällön muotoilun tapoja. Aineistoni jakautuu sisällöllisesti teemoihin moraaliset ohjeet, lukijan olettaminen kristityksi ja Raamatunkertomusten ajallisen kontekstin ilmentäminen. Jaan aineiston myös eri kielellisiin kategorioihin, joita ovat väitelauseet, lainaavat väitelauseet ja sanavalinnat. Näillä kielellisillä keinoilla tunnustuksellisuutta joko rakennetaan tai vältetään.

Tuloksiani vertailen Maria Heikkiseen, joka on tutkinut tunnustuksellisuutta islaminuskonnon oppikirjoissa (2014). Voi havaita, että samanlaisia piirteitä löytyy aineistostani, mutta tarkastelemani oppikirja ei ole yhtä tunnustuksellinen kuin Heikkisen tutkimat oppikirjat. Suurin osa tutkimani oppikirjan tunnustuksellisuudesta on pedagogista, mikä ei ole ristiriidassa perusopetuslain (454/2003) kanssa toisin kuin teologinen tunnustuksellisuus. Pedagoginen tunnustuksellisuus korostuu Raamatunkertomusten referoinnissa, kun oppikirjateksti painottaa kristinuskoa. Myös arvomaailma kumpuaa kristinuskosta käsin moraalisten ohjeiden yhteydessä. Yksittäiset sanavalinnat luovat rajatapauksia, mutta kontekstin huomioon ottaen teologista tunnustuksellisuutta löytyy tekstistä varsin vähän.