Vanhemmuus ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhempien tarinoissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, minkälaisia kokemuksia ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmilla oli vanhemmuudestaan. Lisäksi selvitettiin, miten vanhemmat liittivät lapsensa ADHD-diagnoosin osaksi vanhemmuuden polkuaan. Tutkimusaineisto koostui 13 ADHD-diagnoosin saaneen lapsen vanhemman haastatteluista. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto analysoitiin narratiivisella tutkimusmenetelmällä. Vanhempien haastatteluista löydettiin viisi eri tarinatyyppiä kuvaamaan ADHD-diagnoosin saaneen lapsen vanhemman tapaa rakentaa vanhemmuuttaan: tarina vaativasta vanhemmuudesta, tarina epäoikeudenmukaisesta kohtelusta vanhempana, tarina selviytymisestä vanhempana, tarina epäonnistumisesta vanhempana ja tarina vanhemmuuden rajaamisesta. Tarinat erosivat toisistaan siinä, miten vanhemmat asemoivat itsensä vanhempina, millaisen merkityksen lapsen ADHD-diagnoosi sai vanhempien tarinoissa sekä miten vanhemmat arvioivat ympäristön suhtautuvan heihin vanhempina. Tutkimus osoitti ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhempien rakentavan kokemustensa pohjalta moninaista kuvaa vanhemmuudestaan. Ympäristön odotuksilla ja vaatimuksilla todettiin olevan merkittävä vaikutus perheiden elämään, etenkin niiden ollessa ristiriidassa vanhemman omien käsitysten kanssa. Lapsen ADHD-diagnoosin merkitys vanhemmuudelle todettiin olevan vaihteleva saaden vanhempien tarinoissa sekä myönteisiä että kielteisiä merkityksiä. Tarinatyypeistä kolmessa korostuivat vanhemmuuden kielteiset tunteet, yhdessä vanhemmuuteen liittyvä epävarmuus sekä yhdessä myönteinen kasvu vanhemmuuteen.