Pidetäänkö asiakkaiden autoista parempaa huolta kuin ihmisistä? : työhyvinvointitutkimus autoalan organisaatiossa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kansainvälisen autoalan organisaation yhden Suomen yksikön työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin käsitteiden sekä siihen liittyvien tekijöiden, kuten esimiestyö ja tiedonkulku kautta, miten työhyvinvointi on kohdeorganisaatiossa otettu huomioon. Tutkimusaineisto kerättiin marras- joulukuussa 2015 haastattelemalla kohdeorganisaation työntekijöitä. Haastateltavat tutkimukseen valittiin käyttämällä harkitsevaa otantaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, koska se sopii tämänkaltaisen aineiston analysointiin. Sisällönanalyysi on tekstianalyysia, jossa tarkastellaan jo valmiiksi tekstimuotoisia dokumentteja, kuten kirjoja tai haastatteluita. Sisällönanalyysin avulla pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus, joka kytkee tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105). Kun tarkasteltiin työhyvinvointia kokonaisuutena eli sen positiivista (työ imu, työtyytyväisyys) ja negatiivista puolta (työuupumus, työstressi) sekä työhyvinvointiin liittyviä muita tekijöitä yhdessä, todettiin, että tekijät kuten työn sisältö, työturvallisuus ja työntekijöiden terveys ja fyysinen kunto olivat kunnossa, mutta sen sijaan aikapaineiden huomioinnissa, esimiestyössä ja tiedonkulussa on vielä paljon parannettavaa. Kohdeorganisaatiossa onkin otettava nämä parannettavat asiat suurennuslasin alle ja pyrittävä korjaamaan tilanne kiinnittämällä huomiota työjärjestykseen ja aikataulutukseen, esimiesten vuorovaikutukseen alaisten kanssa sekä tiedonkulun parantamiseen monipuolistamalla tiedon jakamisen keinoja esimerkiksi ilmoitustauluilla, viikoittaisilla tai päivittäisillä ”tietoiskuilla” ja keskustelemalla avoimemmin asioista. Tutkimus koski vain yhtä kansainvälisen autoalan organisaation Suomen yksikköä, joten tulosten perusteella ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko organisaation työhyvinvoinnin tilasta. Tutkimus antaa kuitenkin melko kattavan kuvan tarkastelun alla olleen yksikön hyvinvoinnin tilasta eli mitkä asiat oli otettu huomioon ja mitä pitäisi parantaa.