Englannin kielen asema kansainvälisenä valtakielenä on vaikuttanut sen leviämiseen myös Suomessa. Laajalle levinnyttä vierasta kieltä käyttävät Suomessa moninaisin tavoin eri-ikäiset ja taitotasoltaan erilaiset ihmiset. Siinä missä vieras kieli oli aiemmin kansakunnan ulkopuolelta tuleva asia, on vieraasta kielestä nykyaikana tullut enenevissä määrin myös yhteiskunnan sisäpuolella käytettävä kielellinen resurssi. Englannin kielen kohtaaminen ja sen käyttäminen ei enää edellytä kansainvälisiä kontakteja tai ulkomaanmatkoja, vaan englantia käytetään sujuvasti myös suomen kieltä äidinkielenään puhuvien kesken, osana pääasiallisesti suomenkielistä keskustelua.
Vieras kieli on jo tuttu osa esimerkiksi tuotteiden nimiä, mainontaa sekä median kieltä, josta se on levinnyt osaksi suomalaispuhujien keskusteluja. Englantia kuulee suomen kielen seassa muun muassa lainasanoina, huudahduksina ja sanontoina sekä lyhenteinä. Sanamuunnokset ja erilaiset la
usuntatavat antavat puhujalle mahdollisuuksia värittää puhettaan alituiseen muuttuvassa kieliympäristössä, jossa vieraan kielen käyttö tarjoaa puhujalle lukemattoman määrän uusia ilmaisutapoja ja kielellisiä resursseja. Vaikka vieraan kielen osaamista arvostetaan laajasti, saattaa kielen muuttuminen ja englannin kielen yleistyminen aiheuttaa myös ärtymystä ja huolta oman kielen kohtalosta. Negatiiviset mielleyhtymät kielen muuttumisesta heijastuvat ilmiön lisäksi usein myös puhujiin ja vaikuttavat näin osaltaan ihmisten väliseen kommunikointiin ja suhteisiin.
Tätä tutkimusta varten tehtiin kyselytutkimus 37 sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskeli- jalle. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa vastaajien havaintoja kielten sekoittamiselle otollisista tilanteista, heidän ajatuksiaan englannin kielen yleistymisestä sekä mielipiteitään kielten sekoittamisesta arkikielessä. Tämän lisäksi haluttiin selvittää kielenkäytön vaikutuksia kanssakäymiseen sekä ihmissuhteisiin. Kieliasenteita koskevien tutkimusten perusteella voitiin olettaa jopa pienten kielenkäytön vivahteiden vaikuttavan sekä viestin ymmärtämiseen että ihmisten keskinäisiin suhteisiin. Tutkittavana ryhmänä sosiaalialan opiskelijoiden joukko oli mielenkiintoinen edustaessaan yhä kasvavaa joukkoa suomalaisia, joiden arjessa englannin kieli kohdataan jossain muodossa lähes päivittäin riippumatta henkilöiden ammatillisesta suuntautumisesta, kielitaidosta tai kiinnostuksesta englannin kieltä kohtaan.
Tulokset osoittivat opiskelijoiden suhtautumisen englannin kielen yleistymiseen osana arkikieltä olevan pääsääntöisesti positiivinen. Useat vastaajista sekoittivat kieliä aktiivisesti myös itse. Tästä huolimatta mielipiteet kieliä sekoittavista ihmisistä eivät olleet yksiselitteiset, vaan suhtautumiseen vaikuttivat lukuisat asiat, kuten tiedot puhujan taustasta, ikä sekä kielten sekoittamisen oletettu motiivi ja käyttötarkoitus. Kielivalintojen katsottiin heijastavan puhujan persoonaa ja niiden kautta puhujasta luotiin mielikuvia. Tutkimus osoitti, että vaikka vieraan kielen käyttäminen äidinkielen rinnalla herätti vastaajissa voimakkaita mielipiteitä sekä puolesta että vastaan, kielenvaihtoon suhtautumista kuvaa ehkäpä kuitenkin parhaiten säännöttömyys ja vaihtelevuus. Kielenkäyttö ja siihen suhtautuminen näyttäytyy täten äärimmäisen kontekstisidonnaisena ja vaatii sekä puhujalta että kuuntelijalta tilanteiden
...
