ELF in the classroom : Finnish upper secondary school students' attitudes towards ELF

Abstract

Englannin kielen asema maailmalla on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana ja se on saavuttanut vahvan aseman kansainvälisenä kielenä. Se toimii myös yhä enenevissä määrin maailmanlaajuisena lingua francana ei-äidinkielisten englannin kielen puhujien välisessä kommunikaatiossa. Englannin kielen roolin muuttumisen myötä, myös englannin kielen opetukseen on vaadittu muutoksia. On ehdotettu, että nykyisen englannin standardi varieteetteja, mm. amerikanenglanti ja brittienglanti, painottavan mallin sijaan, englannin opetuksen tulisi mukailla enemmän lingua franca -englanti (ELF) mallia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lukiolaisten asenteita ELF:iä ja sen opettamista kohtaan. Asenteita ELF:iä kohtaan tutkittiin kolmesta näkökulmasta: oppilaiden omat tavoitteet englannin kielen opiskelussa, oppilaiden asennoituminen englannin eri varieteetteihin, sekä heidän suhtautumisensa tyypillisiin kielellisiin ELF rakenteisiin. ELF:n opetuksen osalta, tavoitteena oli selvittää olisivatko oppilaat halukkaita sisällyttämään opetukseen ELF-mallin mukaisia oppisisältöjä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksella, joka sisälsi erilaisten väittämien ja suorien kysymysten lisäksi myös avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin käyttämällä sekä tilastollista analyysiä että sisällönanalyysiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 90 opiskelijaa kolmesta eri lukiosta. Tutkimuksesta ilmeni, että suuri osa oppilaista yhä suosii ja tavoittelee syntyperäisen englannin puhujan kompetenssia. Tästä huolimatta oppilaat ovat kiinnostuneita myös muista kulttuureista ja englannin varieteeteista ja tiedostavat niiden tärkeyden. Oppilaat myös kaipasivat opetukseen enemmän vaihtelua ja olivat halukkaita sisällyttämään kulttuurinopetukseen tietoa maista, joiden pääkieli ei ole englanti. Oppilaiden suhtautuminen kielen käyttöön ja rakenteisiin on kaksijakoinen sillä toisaalta oppilaat korostavat kommunikaatiota ja heidän mielestään tärkeintä on, että keskustelussa osapuolet ymmärtävät toisiaan virheistä huolimatta. He myös näkivät erilaisten kommunikaatiostrategioiden lisäämisen opetukseen hyödyllisenä. Samaan aikaan oppilaat kuitenkin paheksuivat kielioppivirheitä ja kieliopillisesti virheellisiä ja ELF-rakenteita sisältäviä lauseita pidettiin huonona englantina. Kaiken kaikkiaan, tutkimuksesta kävi ilmi, että oppilaat ovat yhä kiintyneitä englannin standardi varieteetteihin ja erityisesti kielellisesti ELF koetaan alempiarvoisena. Oppilaiden positiiviset asenteet ELF:n muita osa-alueita kohtaan kuitenkin viittaavat siihen, että oppilaiden asenteet ovat hiljalleen siirtymässä pois englannin standardi varieteettien ihannoimisesta ja kohti ELF suuntausta.