Kestävyyskunnon ja motoristen taitojen yhteydet lasten oppimistuloksiin ja kognitiivisiin taitoihin

Abstract

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että fyysisellä aktiivisuudella on yhteyksiä lasten oppimistuloksiin ja kognitiivisiin taitoihin. Tarkkoja mekanismeja näiden yhteyksien taustalla ei kuitenkaan tunneta. Tutkimustulokset kestävyyskunnon yhteyksistä oppimis-tuloksiin ja kognitiivisiin taitoihin ovat olleet ristiriitaisia. Eri tutkimuksissa kestävyyskuntoa on mitattu eri menetelmillä ja saadut tulokset eroavat sen mukaisesti. Tällaisissa tutkimuksissa ei yleensä ole lainkaan huomiotu motorisia taitoja. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa tästä aihepiiristä toteuttamalla tutkimus, jossa mitattiin 9–10-vuotiailta lapsilta (N=12) kestävyyskuntoa kahdella eri tavalla sekä motorisia taitoja laajasti. Oppimistuloksista saatiin tietoa mittaamalla tekninen lukutaito sekä laskutaito ja kognitiivisista taidoista mittaamalla päättelykyky sekä teettämällä vanhemmille ns. Viivi-kysely, joka kartoittaa vanhemman käsitystä lapsensa neurokognitiivisesta kehityksestä ja käyttäytymisestä. Työn tilastollisessa osuudessa tutkittiin korrelaatioita kestävyyskunnon ja mitattujen taitojen välillä. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli vertailla eri tapoja arvioida lasten maksimaalista hapenottokykyä pyörätestin perusteella. Kestävyyskunnon suhteen saadut tulokset olivat osittain ristiriitaisia hypoteesin kanssa, kun taas motoristen taitojen suhteen tulokset tukivat hypoteesia. Kestävyyssukkulajuoksutestin tulos ei korreloinut tilastollisesti merkittävästi oppimistulosten tai kognitiivisten taitojen kanssa. Osa pyörätestillä saaduista VO2max-arvioista korreloi tilastollisesti merkittävästi laskutaidon kanssa. Motorisia taitoja mittaavissa testeissä pallonkäsittelytaito oli yhteydessä luku- ja laskutaitoon. Lisäksi parempi tulos näppäryystestissä oli yhteydessä parempaan lukutaitoon ja pienempiin ongelmiin toiminnanohjauksessa. Tutkimuksen koehenkilöjoukko oli liian pieni ja homogeeninen, jotta olisi voitu saada luotettavia tuloksia kestävyyskunnon yhteyksistä oppimistuloksiin ja kognitiivisiin taitoihin. Kuitenkin jo näinkin pienessä koehenkilöjoukossa oli nähtävissä motoristen taitojen yhteyksiä oppimistuloksiin ja kognitiivisiin taitoihin. Tutkimuksen toissijaisena tarkoituksena oli vertailla eri tapoja arvioida lasten maksimaalista hapenottokykyä pyörätestin perusteella. Saatujen tulosten perusteella on mahdotonta sanoa, mikä käytetyistä tavoista olisi käyttökelpoisin. Menetelmien pätevä vertailu vaatisi varsinaisen validointitutkimuksen, mitä ei toteutettu tämän tutkimuksen puitteissa.