Kodin maantieteellisen sijainnin ja alueen asukastiheyden yhteys lasten motoristen taitojen tasoon ja kehitykseen
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Motoriset perustaidot ovat perusta kaikelle liikkumiselle. Ne tukevat fyysistä kasvua ja mahdollistavat erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen myöhemmin elämässä. Ympäristötekijöillä on merkitystä lapsen motoristen perustaitojen kehittymisessä, sillä ympäristö ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat vaihdella asuinpaikasta riippuen. Nämä erot erilaisessa kasvuympäristössä voivat heijastua eroihin lasten motorisissa perustaidoissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alakouluikäisten lasten motoristen taitojen tasoa erilaisilla asuinympäristöillä Suomessa. Tarkastelimme motorisia perustaitoja lapsen asuinympäristön eli maantieteellisen sijainnin sekä alueen asukastiheyden mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ennustavat motoristen perustaitojen kehitystä varhaiskasvatuksesta alakouluun. Tässä tutkimuksessa käytimme Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Liikkuva perhe -tutkimuksen aineistoa. Motoristen perustaitojen kehitystä varten hyödynsimme myös Taitavat tenavat -tutkimuksen aineistoa, jossa tutkittavina oli samat henkilöt varhaiskasvatusikäisinä. Tutkimusjoukko koostui 568 henkilöstä, jotka oli kerätty satunnaisotannalla ympäri Suomen. Motorisia perustaitoja mitattiin Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) -testin osioilla (Ulrich 2019). Aineiston analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 28 ohjelmistoa. Keskeiset tilastolliset menetelmät olivat yksisuuntainen varianssianalyysi ja lineaarinen regressioanalyysi, niiden avulla tarkastelimme maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden yhteyttä motorisiin taitoihin ja niiden kehitykseen. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona toimi p < ,05
Lasten motorisissa perustaidoissa havaittiin 6–11-vuotiaiden alakoululaisten kohdalla (Liikkuva perhe -tutkimus) tilastollisesti merkitseviä eroja erityyppisten asuinympäristöjen välillä. Maantieteellisesti tarkastellen Pohjois-Suomessa motoriset perustaidot olivat heikommat kuin muualla maassa. Kun tutkittavat jaoteltiin asuinpaikan asukastiheyden perusteella, tiheämmillä asuinkeskittymillä kuten kaupungeissa ja taajamissa lapsilla oli paremmat taidot kuin harvemmin asutuilla alueilla eli maaseudulla. Taitavat tenavat - tutkimuksen mittaukset, joista käytämme tutkielmassamme sanaa ‘’alkumittaukset’’, osoittivat, että maaseudun lapset ovat taitavimpia vielä varhaiskasvatusikäisinä (keski-ikä 5.4 vuotta). Puolestaan Liikkuva perhe -tutkimuksen tulokset (‘’loppumittaukset’’) olivat maaseudulla heikoimmat ja kehitys lasten motorisissa taidoissa varhaiskasvatuksesta alakouluun oli vähäisintä.
...
Fundamental movement skills are the basis for all movement. They support physical growth and enable different forms of physical activity later in life. Environmental factors play an important role in the development of the child’s fundamental movement skills. The environment and type of opportunities it offers to be physically active vary depending on where
people live. These environmental differences may result as divergent levels of fundamental movement skills among children.
The purpose of this study was to investigate the level of motor skills of primary school children in different residential areas in Finland. We categorized the data sample based on geographical location breakdown and population density of the area. We investigated the factors predicting the development of skills from daycare to primary school as well. In this study, we used data from the Active Family study of the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä. For the development of fundamental movement skills, we also utilised data from the Skilled Kids study, in which the same children were studied at kindergarten age. The research sample consisted of 568 participants chosen using cluster-random sampling of Finnish childcare centers. Fundamental motor skills were measured using the applied parts of the Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) (Ulrich 2019). IBM SPSS Statistics 28 software was used to analyse the data. The describing results of the data were obtained by one-way variance analysis and the development of motor skills was examined using linear regression analysis. The level of statistical significance was p < ,05.
Statistically significant differences in children's motor skills were observed between different types of residential areas. Geographically, motor skills in Northern Finland are weaker than in the rest of the country. When the subjects were based on the population density of the place of residence, in denser housing concentrations, such as cities, children had better skills than children in less populated areas, i.e. rural areas. The measurements in the Skilled Kids study, of which we use the word 'initial tests' in our thesis, showed that children in rural areas are the most skilled at daycare age. This means that because their initial test scores were the highest, but the results of the Active Family tests ('final tests') were the weakest, in rural areas the
development from kindergarten to primary school was the lowest.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lapsen motoristen taitojen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen
Leirisalo, Sanni; Joensuu, Heta (2023)Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää lasten motoristen taitojen yhteyttä lasten ja huoltajien arvioihin lapsen fyysisestä aktiivisuudesta. -
Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen
Mörsky, Emmi; Mönkkönen, Tiia (2021)Uni on yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, ... -
3–7-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen yhteys 6–10-vuotiaana mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen : kolmen vuoden seurantatutkimus
Hurskainen, Topi; Hyötyläinen, Konsta (2022)Kolmen vuoden seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka 3–7-vuotiaana mitatut motoriset taidot ovat yhteydessä 6–10-vuotiaana mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. Tarkoituksena oli myös kartoittaa 3–7-vuotiaiden ... -
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ... -
Motoristen taitojen ja lihasvoiman vuorovaikutus lapsuudessa ja nuoruudessa
Laukkanen, Arto; Joensuu, Laura; Sääkslahti, Arja; Ihalainen, Johanna; Huotari, Pertti; Haapala, Eero (Liikuntatieteellinen seura, 2018)Lasten motoriset taidot ja lihasvoima eivät kehity perimän määrittämään täyteen potentiaaliinsa ilman mahdollisuuksia harjoitella liikkumista erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Suurin osa varhais- ja keskilapsuuden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.