Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet lasten ja nuorten viettävän yhä pidempiä aikoja fyysisesti passiivisina ja vain pieni osa heistä liikkuu riittävästi terveytensä kannalta. Lapsuus ja nuoruus ovat kriittistä aikaa elämässä tärkeiden fyysisten, motoristen ja kognitiivisten taitojen kehittämiseksi. Aikaisempien tutkimusten perusteella hyvä fyysinen kunto mukaan lukien kestävyyskunto, motoriset taidot ja vähäinen kehon rasvakudoksen määrä voivat olla yhteydessä parempiin kognitiivisiin taitoihin lapsilla ja nuorilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kestävyyskunto, kehon rasvakudoksen määrä, motoriset taidot 6–8-vuoden, 8–10-vuoden ja 14–16-vuoden iässä, tai näiden fyysisen kunnon osatekijöiden muutokset kahdeksan vuoden seurannan aikana yhteydessä kognitioon 14–17-vuoden iässä. Kognitiota mitattiin tässä tutkielmassa toiminnanohjauksen testeillä. Lisäksi selvitettiin, onko lapsuuden paremmat kognitiiviset taidot yhteydessä nuoruuden parempiin toiminnanohjausta
itoihin. Tutkielman aineisto on Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC)- tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen sisällytettiin kolmeen seurantamittaukseen osallistuneista 277 lapsesta ne, joista oli saatavilla tarvittavien muuttujien tiedot. Tässä tutkielmassa käytetyt päämuuttujat olivat maksimaalinen työteho polkupyöräergometrilla suoritettuna kehon rasvattomaan massaan suhteutettuna, motoristen testien tulokset (vauhditon pituushyppy, box & block kuutionsiirto, sukkulajuoksu, istumaannousu, käsien puristusvoima kehon rasvattomaan massaan suhteutettuna, eteentaivutus), kehon rasvaprosentti DXA:lla mitattuna, toiminnanohjaus testien (työmuisti, tarkkaavaisuus, psykomotorinen funktio, assosiatiivinen oppiminen) tulokset ja Ravenin värimatriisitestin tulokset.
Tutkittavia tarkasteltiin yhdessä (n=129) sekä tytöt (n=64) ja pojat (n=65) erikseen. Tuloksena paremmilla motorisilla taidoilla ja niiden muutoksilla (sukkulajuoksu, box & block, vauhditon pituushyppy) oli yhteyksiä parempiin toiminnanohjaustaitoihin, josta etenkin tarkkaavaisuuteen ja psykomotorisen funktion nopeuteen, tytöillä ja pojilla yhdessä sekä erikseen tutkittuna. Pojilla paremmat tulokset istumaannousuissa ja käsien puristusvoimassa olivat yhteydessä huonompaan tarkkaavaisuuteen ja assosiatiiviseen oppimiseen. Kestävyyskunnolla ja sen muutoksilla oli yhteyksiä toiminnanohjaukseen tarkkaavaisuuden, työmuistiin sekä psykomotorisen funktion osalta vain tyttöjä ja poikia erikseen tarkasteltaessa. Kehon koostumuksen tai sen muutoksien ja toiminnanohjaustaitojen välillä ei ollut yhteyksiä. Parempi tulos lapsuuden ja varhaisnuoruuden kognitiivisia taitoja mitanneessa Ravenin värimatriisitestissä oli vahvasti yhteydessä parempiin toiminnanohjaustaitoihin jokaisessa poikkileikkauspisteessä.
Tulosten perusteella fyysisen kunnon osatekijöillä on mahdollisesti yhteyksiä kognitioon, kuitenkin lapsuuden ja varhaisnuoruuden paremmat kognitiiviset taidot olivat kuntokomponentteja tai niiden muutoksia voimakkaammin yhteydessä nuoruuden parempiin toiminnanohjaustaitoihin. Tulokset ovat suuntaa antavia. Fyysisen kunnon osatekijöiden ja kognition yhteyden todentaminen tarvitsee lisää kontrolloituja seurantatutkimuksia sekä interventiotutkimuksia. Tämän tutkimuksen perusteella olisi merkittävää selvittää pitkittäisasetelmassa motoristen taitojen ja kestävyyskunnon harjoittelua hyödyntävien liikuntainterventioiden vaikutuksia kognitioon.
...
