Päätteillä sujuvaksi lukijaksi? : lukemissujuvuuden kehittäminen morfologista tietoisuutta edistämällä ja morfeemeja toistavasti harjaannuttamalla

Abstract

Paananen, Maria. 2015. Päätteillä sujuvaksi lukijaksi? Lukemissujuvuuden kehittäminen morfologista tietoisuutta edistämällä ja morfeemeja toistavasti harjaannuttamalla. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 53 sivua.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko morfologisen tietoisuuden edistämisellä ja morfeemien toistavalla lukemisella sujuvoittaa hitaiden lukijoiden lukemista. Morfeemit ovat kielen pienimpiä merkityksiä kantavia yksiköitä. Morfologisella tietoisuudella taas tarkoitetaan tietoa sanojen morfeemisesta rakenteesta sekä kykyä ymmärtää ja käsitellä tätä tietoa. (Carlisle 1995.) Tämän tutkimuksen morfeemeiksi valittiin suomen kielen 10 sijapäätettä ja neljä possessiivisuffiksia. Tutkittavien lukemisen sujuvoitumista arvioitiin sekä lukemisen nopeutta että virheellisyyttä tarkas- telemalla.

Tutkimus oli kokeellinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oli neljä 4.–5. luokkalaista hidasta lukijaa. Tutkittavat osallistuivat interventioon, joka sisälsi morfologisen tietoi- suuden ja morfeemien toistavan harjaannuttamisen jaksot. Tutkittavien edistymistä kartoitettiin neljän mittauspisteen kohdalla. Mittareina toimivat lausemuotoinen Morfologiamittari ja Pseudosanalistat-mittari, joista molemmista oli koe- ja kontrolliversiot. Koelistat sisälsivät harjoiteltuja päätteitä, kontrollilistat olivat samankaltaisia kuin koelistat, mutta ilman harjoiteltuja päätteitä. Kolmantena mittarina toimi Morfologiatesti (Lyytinen 1998).

Tulokset osoittivat, että tutkittavien lukeminen nopeutui ja virheellisyys joko väheni tai pysyi ennallaan. Lukemisaikojen tulokset yksilötasolla osoittivat, että nopeutumista tapahtui sekä koe- että kontrollilistoissa. Näin ollen edistymistä ei tapahtunut vain siinä, mitä interventiossa harjaannutettiin, vaan tutkittavien lukeminen nopeutui kaiken kaikkiaan. Ryhmätasolla suoritettu Friedmanin testi puolestaan osoitti, että nopeutuminen oli Pseudosanalistat-mittarin koelistan osalta tilastollisesti merkitsevää, kun taas kontrollilistan osalta tilastollista merkitsevyyttä ei ollut. Nopeutumista tapahtui siis enemmän siinä, mitä oli harjoiteltu. Tämän tulos antaa viitteitä siitä, että aihetta olisi hyvä tutkia edelleen isommalla osallistujamäärällä.