Tietokoneavusteisen nopeutetun lukemisharjoittelun vaikutus lukemissujuvuuteen ja -motivaatioon 2.-6.-luokkalaisilla oppilailla, joilla on haasteita lukemissujuvuudessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää tietokoneavusteisen nopeutetun lukemisharjoittelun vaikutusta 2.–6.-luokkalaisten oppilaiden lukemissujuvuuteen sekä lukemismotivaatioon. Lisäksi tutkimuksessa kuvaillaan tarkemmin kolmen oppilaan tietokoneharjoittelun etenemistä sekä lukemissujuvuuden ja -motivaation kehitystä harjoittelun aikana. Tutkittavina oli 20 oppilasta kymmeneltä eri luokalta, jotka olivat osallistuneet Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä -hankkeen pilottivaiheeseen. Tutkimukseen valituilla oppilailla oli haasteita lukemissujuvuudessa. Tutkittavat jaettiin interventio- ja kontrolliryhmään niin, että molemmissa ryhmissä oli 10 oppilasta. Analyysimenetelminä lukemissujuvuutta ja -motivaatiota mittaavien testien sekä tietokoneharjoitusohjelman tallentaman aineiston analysoinnissa käytettiin Wilcoxonin merkkitestiä sekä toistomittausten varianssianalyysia (ANOVA). Kolmen oppilaan edistymistä tietokoneharjoitusohjelmassa sekä lukemissujuvuutta ja -motivaatiota mittaavissa testeissä analysoitiin yksilöllisesti vertailemalla alku- ja lopputestien tuloksia sekä arvioimalla kehitystä tietokoneohjelman tallentamasta aineistosta. Lisäksi analysoinnissa käytettiin laadullisesti kerättyä havainnointiaineistoa, oppilaiden itse täyttämää harjoittelupassia sekä loppuhaastatteluaineistoa. Kaikki tutkittavat olivat edistyneet tietokoneella harjoiteltavissa lukemistehtävissä, mutta samanlaista kehitystä ei ollut erillisissä lukemissujuvuutta mittaavissa testeissä, joissa yhden testin raakapistemäärät olivat kasvaneet interventioryhmässä tilastollisesti melkein merkitsevästi ja yhden testin standardipisteet tilastollisesti merkitsevästi. Interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei ollut harjoittelun aikana tilastollisesti merkitseviä keskiarvoeroja. Lukemismotivaatio oli sen sijaan kasvanut interventioryhmässä tilastollisesti melkein merkitsevästi sekä koulussa että kotona. Interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei kuitenkaan ollut keskiarvoeroja. Kolmen oppilaan lukemismotivaatiolla näytti laadullisen analysoinnin perusteella olevan vaikutusta tietokoneharjoittelussa sekä lukemissujuvuutta ja -motivaatiota mittaavissa testeissä edistymiseen.