"Ois kiva et se kattois mua ja puhuis" : cochlear implanted learners' experiences of learning English as a foreign language, a case study

Abstract

Sisäkorvaistutteen (SI) saaneiden lasten määrä kasvaa jatkuvasti ja monet heistä opiskelevat yhtä tai jopa useampaa vierasta kieltä, yleisimmin englantia. Meillä on käsissämme ensimmäinen sukupolvi lapsia ja nuoria, jotka on implantoitu nuorena ja jotka ovat opiskelleet vieraita kieliä SI:n kanssa. Tietooni ei ole tullut, että vieraiden kielten oppimista SI:n kanssa olisi Suomessa vielä tutkittu, joten tämä tutkimus on ainakin ensimmäisten joukossa selvittämässä SI-lasten ja -nuorten kokemuksia englanninoppimisesta.

Tutkimukseen osallistui kuusi 10 – 17-vuotiasta sisäkorvaistutteen saanutta lasta. Heitä haastateltiin ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tulokset osoittivat, että SI-lapsilla ja -nuorilla on hyvin erilaisia kokemuksia englanninoppimisesta – niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että SI-lapsilla ja -nuorilla voi olla erittäin hyvät mahdollisuudet oppia englantia kunhan he saavat tarvitsemaansa tukea. Jokaisella SI-lapsella ja -nuorella on kuitenkin erilaiset lähtökohdat vieraiden kielten oppimiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että englanninopetuksessa etenkin parikeskustelut ja parityöt sekä kuullunymmärtämistehtävät ovat usein ongelmallisia kuulemisen kannalta.

Tutkimuksen tuloksista hyötyvät kaikki luokanopettajat, aineenopettajat ja erityisopettajat, jotka opettavat SI-lapsia ja -nuoria, mutta erityisesti englanninopettajat ja muut kieltenopettajat. Heille tutkimus osoittaa mahdollisia ongelmakohtia arkipäivän opetustyössä ja tuo SI-lasten ja -nuorten kokemuksia kuuluviin. Myös opettajankouluttajat, koulutussuunnittelijat sekä muut SI-lasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja kielenoppimisesta kiinnostuneet, kuten kuurojenyhdistykset ja SI-lasten ja -nuorten vanhemmat hyötyvät tutkimuksesta, joka tuo SI-lasten ja -nuorten omaa ääntä kuuluviin heitä itseään koskettavasta aiheesta. Tutkimus mahdollistaa myös sen, että SI-nuoret itse voivat peilata kokemuksiaan vertaistensa kokemuksiin anonyymisti.

Laajemmalle ja syväluotaavammalle jatkotutkimukselle aiheesta on tarvetta. Lisäksi aihetta tulisi tutkia uudelleen kun tämä sukupolvi SI-lapsia ja -nuoria on siirtynyt työelämään.