Learning English through video games : Finnish learners' experiences

Abstract

Videopelit ovat alati kasvava populaarikulttuurin ja viihteen muoto. Videopelit ovat saavuttaneet myös akateemisen tutkimustyön mielenkiinnon mm. tietokoneavusteisen kielenoppimisen (computer-assisted language learning, CALL) ja peleihin pohjautuvan oppimisen (game-based learning) muodossa (ks. esim. Peterson, 2013; Reinhardt & Sykes, 2012). Nämä tutkimusalat keskittyvät kuitenkin videopelien ja erilaisten videopeleille ominaisten piirteiden soveltamiseen muodollisissa oppimisympäristöissä, kuten kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Vapaa-ajalla informaalien oppimistilanteiden kautta tapahtuvaan kielenoppimiseen kohdistuva tutkimus onkin ollut verrattain vähäisempää. Videopeleihin liittyvään informaaliin oppimiseen keskittyvä määrällinen tutkimus (mm. Sundqvist & Sylvén, 2012; Uuskoski, 2011) kuitenkin osoittaa, että vapaa-ajalla tapahtuvan videopelaamisen määrällä ja englannin oppimisella on positiivinen yhteys. Kielenoppijoiden omia kokemuksia videopeleistä osana kielenoppimista on kuitenkin tutkittu varsin vähän. Tämän tutkielman tarkoitus on tuoda esiin suomalaisten, englantia vieraana kielenä puhuvien kielenoppijoiden kokemuksia vapaa-ajalla, kaupallisten videopelijulkaisujen myötä tapahtuvasta englanninoppimisesta. Lisäksi tutkimus selvittää mahdollisuutta sille, että videopelaaminen lisää oppijoiden motivaatiota englannin formaalia opiskelua kohtaan ja selvittää osallistujien muita oppimiskokemuksia, kuten yleis- ja historiatiedon oppimista. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelututkimuksella, joka toteutettiin vuoden 2017 syksyn aikana. Tutkimuksen osallistujat vaihtelivat lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista yliopisto-opiskelijoihin ja aktiivisesti työelämässä mukana oleviin osallistujiin. Haastatteluissa nousi esiin erityisesti positiivisia kokemuksia sanaston ja kommunikaatiotaitojen oppimisesta. Sanaston oppimisessa esiin nousivat erityisesti substantiivit ja verbit, joille monet erilaiset pelit tarjoavat välittömän ja selkeän kontekstin, joka auttaa uuden sanan oppimisessa. Erityisesti MMORPG-genren roolipelit sekä pelaajien väliseen äänikommunikaatioon tukeutuvat verkkomoninpelit koettiin hyödyllisiksi, sillä niiden kautta voi oppia englannin suullisia ja kirjallisia taitoja. Videopelien ja oppimismotivaation yhteyden analyysissä esiin nousi selkeä eroavaisuus nuorempien ja vanhempien osallistujien välillä. Nuoremmat osallistujat kokivat videopelaamisen motivoivan heitä opiskelemaan englantia, kun taas vanhemmat osallistujat suhtautuivat tähän ajatukseen negatiivisemmin. Toisaalta yksi vanhempi osallistuja kertoi videopelien lisänneen hänen mielenkiintoaan englannin oppitunteja ja tuntityöskentelyä kohtaan. Jatkotutkimuksen avulla voitaisiin tutkia esimerkiksi videopelien motivoivia vaikutuksia eritasoisten oppilaiden opiskelumotivaatioon.